Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tyynnyttelee leikkeleraivoa ja antaa vinkit joulusyömiseen

Lanttulaatikkoa, perunaa, säilykeherneitä ja pähkinäistä waldorfinsalaattia. Ainakin nämä ruoat löytyvät joka vuosi järvenpääläisen ravitsemusterapeuttiyrittäjä Hanna Partasen joulupöydästä. Lisäksi Hanna aikoo joulunpyhinä nauttia lempisuklaastaan, jota hän varaa käden ulottuville dekkareita lukiessaan.

– Olen suuri suklaan ystävä, Partanen paljastaa.

Ravitsemusterapeutti antaa joulun viettoon valmistautuville suomalaisille yhden neuvon: joulunajan ruokatarjoiluista kannattaa nauttia hyvällä mielellä. Niin hän aikoo itsekin tehdä.

Partasen mukaan jouluruoka ei ole lähtökohtaisesti mitenkään erityisen epäterveellistä, katetaanhan pöytään tyypillisesti esimerkiksi kalaa, juureksista valmistettuja laatikoita ja monipuolisesti kasviksia sisältävää rosollia.

– Joulusyömisessä haasteellista on usein syödyn ruoan runsas määrä. Kun pöydässä on sen seitsemää sorttia, tulee helposti syötyä vähän turhankin paljon. Siitä voi seurata närästystä, vatsavaivoja ja muuta tukalaa oloa. Joulunajan juhlasyöminen ei kuitenkaan kaada terveyttä tai painonhallintaa, kun sen jälkeen palaa taas takaisin arkisiin ruokatottumuksiin.

Arjen ja juhlan erottaminen on Partasen mukaan tärkeä periaate ruokatottumuksissa. Juhlissa on hyvä antautua nauttimaan ruoasta hyvällä mielellä, mutta samalla on fiksua miettiä, miten pitkään juhlakauden on tarkoitus kestää.

– Niin kuin tuttu sanontakin kuuluu, enemmän merkitystä on sillä, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä kuin sillä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä. Jos arkisyöminen on pääosin fiksua, riittää, että palaa joulun jälkeen takaisin arkisiin tottumuksiin ja ruokarytmiin. Sen kummempia kuureja ja dieettejä ei tarvita.

Pitääkö leikkeleistä luopua?

Vuodesta 2005 saakka laillistettuna ravitsemusterapeuttina työskennellyt Hanna Partanen ratkoo ihmisten arkisia ruokapulmia viikoittain vastaanotollaan. Viime aikoina ihmisiä on mietityttänyt tavallista enemmän eräs asia: mitä laittaa leivän päälle leikkeleiden sijaan?

Pohdintojen syynä ovat marraskuussa julkaistut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka neuvovat kohtuullistamaan lihan syöntiä. Punaisen eli naudan, porsaan ja lampaan lihan syöntiä pitäisi vähentää ja leikkeleitä, makkaroita ja muita prosessoituja lihavalmisteita syödä mahdollisimman vähän. Sen sijaan kasvisten, täysjyväviljojen, palkokasvien ja kalan syöntiä kannattaisi lisätä.

– Arjessa kohtuullistaminen voisi tarkoittaa ensiksi sitä, että leivällä on joko kinkkua tai juustoa muttei molempia, niin kuin monilla tuppaa olemaan, Partanen sanoo.

Jos haluaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla – eli vähemmän lihaleikkeleitä ja enemmän palkokasveja – leivälle voisi viipaloida ohuita siivuja marinoitua tofua tai savutofua. Näin on tehty myös Partasen perheessä.

– Tofu on itse asiassa proteiinipitoisempi leivänpäällinen kuin moni leikkele, Partanen tarkentaa.

Ei ole pakko syödä suositusten mukaan

Jo ravitsemussuositusten julkaisun yhteydessä marraskuussa kävi selväksi, että suosituksissa linjatut tavoitteet herättävät osassa ihmisiä kiivaitakin tunteita, sillä ruoka ja syöminen ovat ihmisille hyvin henkilökohtaisia asioita. Nousi ”leikkeleraivo”, kun kansa säikähti, että leivältä viedään kaikki kinkut ja makkarat.

Partanen muistuttaa, ettei kenenkään ole pakko syödä ravitsemussuositusten mukaan. Suosituksia tarvitaan, sillä niiden tarkoituksena on muun muassa ohjata, mihin suuntaan joukkoruokailua kehitetään. Lisäksi niitä hyödynnetään esimerkiksi terveydenhuollossa, eri väestöryhmien ravitsemuksen seurannassa sekä elintarvikkeiden tuotekehityksessä.

– Omaan arkeen voi poimia suosituksista vinkkejä, miten syömistä kannattaisi muuttaa, jos haluaa tukea terveyttään.

Terveysriskit ovat tuuristakin kiinni

Partanen pitää siitä, että uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu kasvispainotteinen syöminen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi 500–800 grammaa päivässä.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi puputtaa pelkästään ämpäritolkulla salaatteja. Sen sijaan kannattaa suosia arjessa ruokia, joissa on automaattisesti paljon kasviksia. Esimerkiksi keitot ja pataruoat ovat oivallisia valintoja. Hedelmiä ja marjoja kannattaa pitää mukana erityisesti aamu- ja välipaloilla.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. Esimerkiksi suositus rajoittaa leikkeleiden käyttöä perustuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön prosessoidun lihan syöntiin liittyvistä terveysriskeistä. Runsas prosessoidun lihan syönti lisää muun muassa paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä.

– Se, että jokin ruokatottumus lisää tai vähentää sairastumisriskiä, ei kuitenkaan suoraan yksilötasolla kerro, kuka lopulta sairastuu ja kuka ei. En voi luvata kenellekään, että jos syöt täysin ravitsemussuositusten mukaan, et ikinä sairastu paksusuolen syöpään. Osa terveysriskeistä on myös geeneistä ja vähän tuuristakin kiinni.

Haave podcastista toteutumassa

Hanna Partanen yllättyy huomatessaan, että ensi syksynä hänellä tulee täyteen jo 20 vuotta yrittäjyyttä. Terveystieteiden maisteriksi ja laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi Kuopion (nyk. Itä-Suomen) yliopistosta valmistunut Partanen on työskennellyt yrittäjänä syksystä 2005 lähtien.

Yrittäjyydessä Partasta kiehtoo ennen kaikkea mahdollisuus monipuoliseen työnkuvaan. Partanen tapaa asiakkaita yksityisvastaanotollaan, mutta sen lisäksi hän on suosittu kouluttaja ja luennoitsija. Hän on lisäksi kirjoittanut seitsemän tietokirjaa ravitsemuksesta.

Pian Partasta pääsee kuulemaan asiantuntijana myös naisten hyvinvointiin ja terveyteen keskittyvässä Naisten vuoro -podcastissa, jota hän alkaa julkaista alkuvuodesta yhdessä kahden naistentautien erikoislääkärin, Emilia Huvisen ja Leena Väisälän, kanssa.

– Podcastimme on vastaisku kaikelle terveyteen liittyvälle huuhaa-tiedolle. Me asiantuntijat puhumme terveydestä tiedepohjaisesti, mutta kansantajuisesti. Podcast on yrittäjyydessäni uusi aluevaltaus, josta olen haaveillut jo vuosia, Partanen sanoo.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Kuva: Mikko Mäntyniemi