Suomi on ollut monesti riippuvainen tuontisähköstä, etenkin kovilla pakkasilla. Kuva: Getty Images
28.2.2022 klo 14:07
Uutinen

Riittääkö energia Suomessa? Erityisesti sähkö on nyt luupin alla: ”Venäjän osuus ei ole helposti korvattavissa”

Venäjän sotatoimien seuraukset sähkön tuonnissa voivat aiheuttaa merkittäviä markkinahäiriöitä Suomelle, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti. Hän odottaa isoja heilahteluja sähkön hintaan.

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan saattaa näkyä nopeasti energiahintojen kallistumisena. Esimerkiksi raakaöljyn tynnyrihinta on puhkaissut tauon jälkeen jälleen sadan dollarin rajan.

Suomen energiamarkkinoiden kannalta Venäjän toimien suurin vaikutus kohdistuu sähköön.

Viime vuosina sähköntuonti on kattanut noin 20-25 prosenttia sähkön kulutuksesta Suomessa.

– Tämä on se oleellisin asia Suomelle. Jos meiltä katkeaisi yllättäen yksi merkittävä sähkön siirtoyhteys, tässä tapauksessa Venäjä, se aiheuttaisi merkittäviä häiriöitä maamme sähkömarkkinoille, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Sähkön nettotuonnista noin kolmannes tulee Venäjältä ja kaksi kolmasosaa Ruotsin kautta pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.

– Venäjän osuus ei ole helposti korvattavissa. Olemme olleet sähkön tuonnissa pullonkaulatilanteessa etenkin kovimmilla pakkasilla ja kulutuspiikkien aikana kuten jouluisin, Kuismanen jatkaa.

”Valmius oltava turpeen käytölle”

Viime aikoina pohjoismaisen pörssisähkön hinta on halventunut merkittävästi. Kuismanen pitää markkinatilannetta ratkaisevana siinä, kuinka merkittäväksi ongelmaksi Venäjän tuonnin mahdollinen päättyminen kasvaisi

– Suomi pystyy jonkin verran korvaamaan tuontia lämmöntuotannossa kotimaisella puupohjaisella raaka-aineella.

Turpeen rooli on noussut uudelleen esille. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on ollut puolittaa turpeen käyttö energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Turvetuotannon alasajo on ollut markkinoilla ripeää, sillä isot energialaitokset ovat sanoneet turvesopimuksiaan tuottajien kanssa irti. 

Yrittäjät miettisi vakavasti linjauksen muuttamista akuutissa kriisissä.

– Suomella on oltava valmius siihen, että turpeen käyttöä voidaan jatkaa hintaheilahteluiden tasoittamiseksi ja myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Turpeella on lisäksi alueellisesti iso merkitys itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Turpeesta halutaan eroon ilmastonäkökulmasta, mutta tällaisessa akuutissa kriisitilanteessa täytyy olla valmius käyttää kotimaista energianlähdettä.

Maakaasulla pienehkö merkitys Suomelle

Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa ovat asettaneet maakaasun tuonnin Eurooppaan vaakalaudalle. Maakaasulla on erittäin tärkeä merkitys Keski-Euroopassa ja Balkanin maissa.

– Suomen kohdalla maakaasu ei onneksi pelaa kovin suurta roolia ja Suomessa maakaasun käyttö on vähentynyt koko ajan. Sitä käytetään pääasiassa teollisuudessa ja siellä maakaasu on pääosin korvattavissa muilla fossiilisilla polttoaineilla kuten kevyellä polttoöljyllä, Kuismanen selvittää.

Kaiken kaikkiaan Suomen energiariippuvuus on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. EU-maiden keskiarvo on noin 60 prosenttia. Tiedot perustuvat vuoden 2020 tilanteeseen.

Öljyn kohdalla Suomi on asteen verran riippuvaisempi Venäjästä.

– Jos Venäjältä ei tule enää raakaöljyä suomalaisiin jalostamoihin, voimme ostaa öljyä myös muilta öljyntuottajamailta.

Suomessa käytettävästä raakaöljystä noin 90 prosenttia tulee Venäjältä. Taustalla on suomalaisen öljynjalostusteollisuuden erikoistuminen venäläisen raakaöljyn jalostamiseen.

– Kyse on myös hinnasta ja logistiikasta. Suomalainen öljynjalostusteollisuus on pystynyt ostamaan venäläistä raakaöljyä kilpailukykyiseen hintaan.

Kallistuuko energia?

Kuismanen ei usko, että energian hinnat kallistuvat merkittävästi ennen kesää.

– Jos verrataan viime jouluun, erityisesti sähkön hinta on tullut alaspäin. Olemme menossa kesää kohden, jolloin energian hinnat yleensä halpenevat jonkin verran kun kulutus vähenee. Voi olla, että kesää kohden ei nähdä hurjia energian hinnannousuja. Bensan ja dieselin hinnoissa on kuitenkin ennustettavissa nousua, hän sanoo.

Jos kriisi pitkittyy ja on edelleen akuutti vielä ensi talvena, tilanne voi olla kokonaan toinen.

– Energian hintojen nousupaineet tulevat olemaan merkittäviä, etenkin jos talvesta tulee ankara.

Kuismanen varautuu myös sähkön hintojen tavallista voimakkaampiin heilahteluihin. 

Muita kiinnostavia aiheita

Pauli Reinikainen