Sähköstä ja energiasta Suomen uusi vientituote

Paula Aikio-Tallgrenin kolumni Viikkosavossa 25.1.

Hiljattain uutisoitiin Kuopion Energian pienydinvoimalan suunnitelmista (SS 19.1.) Kyse on yhdentoista energiayhtiön ja Lappeenrannan tilaamasta selvityksestä. Alun perin 2040-luvun aikahaarukasta tullaan reippaasti alaspäin sillä Suomessa on edellytyksiä merkittävään pienydinvoiman tuotantoon nopeamminkin. 

Ajatus on kutkuttava, samoin kuin näkemys siitä, että Suomesta voi tulla sähkön ja energian vientimaa. Tällä hetkellä Ruotsista tuodaan sähköä maahamme noin viiden terawattitunnin verran. Tämä vastaa 5-6 prosenttia Suomen kulutuksesta. Asetelmat ovat kuitenkin muuttumassa ennustaa Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät. Yhtiön mallinnuksien mukaan sähkön virta kääntyisi Suomesta Ruotsiin ja yhden terawattitunnin vienti Suomesta voisi olla mahdollista viiden vuoden kuluttua. Tähän vaikuttaa Olkiluoto 3:n käynnistyminen yhdessä kasvavan tuulivoiman kanssa (LK 28.12.)  

Ruotsissa tilanne on hankala.  Taustalla on maan nopeasti kasvava sähköntarve, sillä Pohjois-Ruotsin teollisuuden miljardi-investoinnit vaativat vihreää sähköä. Tätä tarvetta Ruotsin oma tuotanto ei pysty täyttämään.  Alas ajettuja Ringhalsin 1 ja 2 reaktoreita ei ole mahdollista käynnistää uudelleen. Sen sijaan pienvoimaloista (SMR Så modulära reaktorer) voidaan saada nopeampaa apua lämmön ja sähkön tarpeeseen, kertoi Vattenfall vuoden lopussa. Samat laulut siis lahden toisellakin puolen.  

Talven energiakriisissä ajatus Suomesta sähkön vientimaana tuntuu kaukaiselta. Hallituksen ohje kuluttajille ja yrityksille on ollut sähkön säästäminen. Sähköintensiiviselle teollisuudelle ohjeet sopivat kuitenkin harvinaisen huonosti. Koneet ja laitteet toimivat on-off. Jos teollisuusyritys säästää sähkönkulutuksessa, se tarkoittaa tuotannon supistamista samassa suhteessa. Yritykset ovat jo tehneet helpot ratkaisut lähtien toimitilojen sähkön säästöstä aina muihin yksittäisiin toimiin.  

Meillä sähkötuet on tähän mennessä kohdistettu kotitalouksille, toisin kuin naapurimaassa. Energia -ja elinkeinoministeri Ebba Busch kertoi ennen joulua uudesta tuesta yrityksille (Dagens Nyheter 23.12.) Aiemman yleisen tuen lisäksi uusi, noin 2,4 miljardin Ruotsin kruunun tuki on tarkoitettu sähköintensiiviselle teollisuudelle. Kriteerit tuelle lasketaan yrityksen käyttämän sähkön ja liikevaihdon välisellä suhteella. Yrityskohtainen tukikatto on 2 miljoonaa euroa ja tukikelpoiset yritykset voivat hakea tukea loka-joulukuulta, sen jälkeen kun EU-komissio on tehnyt myönteisen päätöksen. Esimerkkilaskelma 7,5 milj.€ liikevaihdon yritykselle tarkoittaa noin 20 000 euron sähkötukea viime vuoden kolmelta viimeiseltä kuukaudelta.  

Suomi ja Ruotsi ovat elinkeinorakenteiltaan hyvin samanlaisia ja energiakriisi hallitsee molemmissa maissa keskustelua.  Moni kysyy miksei meillä ole samantyyppistä tai jopa täysin samanlaista tukimuotoa. Ruotsin ensimmäisen hakemuksen takkuilu valtiontukisäädösten kanssa kertoo EU-prosessien hankaluudesta, mutta mikäli Ruotsi saa yritystukensa läpi, tämän pitäisi olla mahdollista myös meille.  

Suomen Yrittäjät on vaatinut hallitukselta toimia. Talvi tulee ensi vuonnakin. Yrittäjien mielestä yrityksiä on tuettava maksuaikojen pidennyksellä, mahdollisesti Finnvera energialainalla sekä varautumalla yleiseen energiatukeen. Tuki voisi olla kustannustukityyppinen ja toimialaneutraali, siten että tuki kohdistuu yrityksiin, joiden energiakulut ovat nousseet eniten. Varautuminen tukimuodon käyntiin polkaisuun on tärkeää, sillä tarve voi syntyä yllättäen.  

Myönteinen kuva Suomen sähköomavaraisuudesta tällä vuosikymmenellä on kuitenkin realismia. Suomen onni moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna on ydinvoimatuotantomme.  Kun tähän lisätään tuulivoimainvestoinnit, mahdolliset aurinkosähkön ja biovoimaloiden investoinnit, tuotepaletti alkaa olla vakuuttavassa asennossa. Jos vielä vesivoiman lisärakentaminen otetaan uudelleen suunnittelupöydälle, kaukana ei ole näkymä Suomesta energian ja sähkön vientimaana. Siihen asti on kuitenkin pidettävä huolta teollisuusyritysten toimintaedellytyksistä. Tämän viestin toivoisi herättävän vaaleihin valmistautuvat ehdokkaat.  

Paula Aikio-Tallgren 

Savon Yrittäjät toimitusjohtaja