Saimaan saaristo siirtyi kylpyhuoneen seinälle – Luottamus luovan alan yrittäjään poiki kokonaan uuden tuotteen
Verkostoituminen luovan alan yrittäjän kanssa avasi uuden maailman sisustus- ja laattaliikkeelle. Yrittäjän innostus ja rohkeus antaa vapaat kädet suunnittelijalle loi uuden persoonallisen tuotteen laattaliikkeelle.
Yrittäjälle ”luovien ratkaisujen” käyttö on tuttua ongelmatilanteissa. Onko kyse luovuudesta uuden edessä vai riskin hallinnasta, hetkellisestä tilanteen johtajuudesta?
Luovassa ratkaisussa löydetään jotain uutta näkökulmaa puhutella asiakkaita ja viedä liiketoimintaa eteenpäin.
Yrittäjä voi käyttää luovan alan edustajaa kotisivujen, käyntikorttien, yrityksen logon tai esitteiden suunnittelussa. Jotkut tilaavat luovan alan edustajan suunnittelemaan tapahtuman. Kuinka moni tekee yhteistyötä luovan alan kanssa kehittääkseen uusia palveluja, tuotteita tai tiellä kansainvälistymiseen?
Lappeenrannasta löytyy erinomainen esimerkki sisustusalan ja luovan alan yhteistyöstä.
Uusi toimiala, kun varasto jäi syliin
Reatek on vuonna 1993 perustettu sisustus- ja laattaliike. Perheyrityksen ovat perustaneet nykyisen yrittäjän Johanna Olkkosen isä, äiti ja setä.
Alkuun realisointialan yrityksenä perustettu yritys vaihtoi toimialaa, kun ”syliin jäi” vuokralaisena toimineen yrityksen maahantuomat Iris Cermican varastot. Neuvottelujen jälkeen he saivat itselleen maahantuonnin, ja toiminta laajeni.
– Setä alkoi olla vuonna 2018 eläkeiässä, ja tulin toimariksi. Ostin häneltä kolmanneksen osuuden, Johanna Olkkonen kertoo.
Yritys on laajimmillaan työllistänyt parikymmentä henkilöä myyjistä asentajiin. Toimipaikkoja oli Lappeenrannan lisäksi Tuusulassa ja Helsingissä.
– Tänään siskoni Heidi on erikoismyyjänä ja suunnittelijana ainut työntekijä.
Yrityksen toimintaan on vaikuttanut moni tapahtuma: Venäjän vastaiset pakotteet, korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja rakennusalan taantuma.
– Hyökkäys Ukrainaan oli pahempi kriisi kuin korona. Yhdessä yössä moni laattasarja loppui, koska monet eurooppalaisista tehtaista olivat käyttäneet ukrainalaista savea. Valmistuskustannukset, kuljetukset ja omat kustannukset räjähtivät käsiin. Niistä on jälleen kerran yritetty selvitä.
Yritysmaailmaan kasvanut
Sitkeä yrittäjä Johanna Olkkonen on kasvanut yrittäjyyden keskellä.
– Olen kasvanut yritysmaailmaan. Aina on opittu vanhemmilta ja työntekijöiltä. Olen nähnyt nousut ja laskut. Joskus miettii, että pääsisi helpommalla. Sitä vain ei osaa olla vieraalla töissä. Yrittäjälle löytyy aina viimeinen oljenkorsi.
Niin löytyi myös alan haasteellisena aikanakin, kun Olkkonen kohtasi graafisen suunnittelijan Tea Kuikon.
– Me suomalaiset olemme aika mustavalkoharmaita. Onneksi nyt on jo alettu valitsemaan vähän väriäkin. Ollaan menossa rohkeampaan päin. Silloin kun ihminen uskaltaa valita näyttävän laatan, hän osaa vaatia myös laatua.
Liike on täynnä mitä upeampia perinteisesti ja nykytekniikoilla valmistettuja laattoja. Kuvaa pystytään tekemään korkeissa lämpötiloissa poltettaviin laattoihin, siksi myös luovalle suunnittelulle on tilaa.
”Verkostoituminen on aina mahdollisuus”
Graafisen suunnittelijan Tea Kuikon yritys Kuviopaja on 30-vuotias. Graafikko siirsi aikanaan yrityksensä kotiseudulleen Lappeenrantaan ja työllisti toisen yrittäjän kanssa 7–8 ihmistä.
– Tällä hetkellä olen verkostoitunut kahden viestintätoimiston kanssa. Heiltä tulee copyt ja markkinointi.
Hän keskittyy graafiseen suunnitteluun. Tilausten lisäksi hän suunnittelee jatkuvasti koneelleen erilaisia kuoseja sekä seinäkuvia ja -kuvioita.
Kuikko ja Olkkonen ovat verkostoitumisen puolestapuhujia. Sitä kautta heidänkin tiensä kohtasivat.
– Kun tulin tähän uutena yrittäjänä, liityin heti kaikkiin järjestöihin. Verkostoituminen on aina mahdollisuus, Olkkonen korosti.
Lappeenrannassa oli CDM Design & Involverin studiolla yritystapahtuma.
– Siellä oli Tean upeita töitä. Ajattelin, että nämä kuvat täytyy saada laattoihin. Niillä saisi aikaan hienoja tehosteseiniä. Kysyin Tealta, kiinnostaisiko suunnitella kuvia keraamisille laatoille.
Kuikko tunnusti kokeneensa suurta luottamusta, kun häntä pyydettiin suunnittelemaan. Toimeksianto erosi kaikesta hänen siihen asti suunnittelemastaan.
”Jokainen seinä voi olla erilainen”
Olkkosen ja Kuikon yhteistyön tuloksena syntyi Lempisaaristo-laattasarja.
– Laatoista tuli ensimmäisenä mieleen kylpyhuone, siksi ajattelin vesiaihetta. Neliölaatta ja 20×20 sentin koko on suunnittelijalle haaste, koska saumaus on tiheä. Lisäksi minua ovat aina ihastuttaneet kartat, ja Saimaa voisi olla upea, kertoo Kuikko.
Laatat valmistetaan Italiassa, ja vierailu tehtaalla avasi suunnittelijalle mahdollisuuksien maailman. Ei tarvinnutkaan suunnitella laatta kerrallaan, vaan koko ala – seinä, lattia tai rajattu kokonaisuus. Tehdas pystyy jakamaan kuvan laattoihin.
– Jokainen seinä voi olla erilainen. Saarten muodot ja veden linjat näkyvät kauniina lopputuloksessa. En lähde sitä paljon kuvittamaan. Jokaiselle voi merkata sydämellä oman lempipaikan.
Lempisaaristo voidaan toteuttaa minkä tahansa saariston kartoilla, vaikka lempipaikka olisi Karibialla. Myös koko on vapaa, pienin tilattava määrä on neliö eli yksi laatikollinen laattoja.
Lempisaaristolla on rekisteröidyn tavaramerkin leima ja Design from Finland -merkki.
Rohkeasti laatikon ulkopuolelta
Luovan alan yrittäjä voi tarjota muille aloille erityisesti näkemystä.
– Me seuraamme jollain lailla tätä aikaa. Luovan alan yrittäjä ei halua toistaa, vaan haluaa mennä askel edellä ja tuoda uutta näkemystä. Ollaan aika paljon tunnelman luojia, mutta uudessa valossa, Kuikko kuvaa luovaa työskentelyä.
Hän korosti näkemystä uusilla ratkaisuilla: huumoria, tuoreutta, leikittelyä ja tunnelman kautta tuotua kauneutta.
– Graafinen suunnittelija tai teollinen muotoilija voi luoda vaikka uuden tuotteen yritykselle.
Hän rohkaisee yrittäjiä ottamaan yhteyttä luovan alan yrittäjiin, jos joku asia pitäisi tehdä eri tavalla kuin aiemmin. Usein täytyy, että saadaan kauppaan lisää volyymia. Tunnin parin palaverissa ideoidaan ja selviää huomioitavia tekijöitä.
– Luovan alan tekijä rikkoo laatikoita, että nähdään asioita laatikoiden ulkopuolelta.
TEKSTI: HANNU LEHTINEN
