Sami Borg: Elämme poikkeuksellisen vaalikauden aikaa

Politiikan tutkija Sami Borg on tarkastellut suomalaisten äänestyskäyttäytymistä 1990-luvulta lähtien.

Sami Borg, mitä meille jäi käteen edellisistä eduskuntavaaleista?

Nimesimme vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen ’Politiikan ilmastonmuutokseksi’, ja se itse asiassa kiteyttää olennaisen niistä vaaleista melko hyvin. Ilmastonmuutos nousi isoksi teemaksi vaaleja edeltävässä keskustelussa, minkä nähtiin murtaneen puolueiden voimasuhteita pienempien puolueiden eduksi ja innostaneen nuoret äänestämään aikaisempaa aktiivisemmin.

Tarkennatko hieman?

Lukujen valossa neljän vuoden takainen tulos oli poikkeuksellinen: ensimmäisen kerran eduskuntavaalien historiassa jokaisen puolueen osuus vaaleissa annetuista äänistä jäi merkittävästi alle 20 prosentin eli rako niin sanottujen suurten ja pienten puolueiden välillä kutistui. Näkisin, että vaaleja edeltänyt ilmastonmuutoskeskustelu satoi erityisesti vihreiden ja perussuomalaisten laariin – vaikka ne edustavatkin äärilaitoja ympäristöasioissa.

Nuorimpien ikäluokkien äänestysaktiivisuus nousi peräti 8 prosenttiyksikköä vuoden 2015 eduskuntavaaleihin verrattuna, sillä he uskoakseni kokivat ilmastokeskustelun itselleen merkityksellisemmäksi kuin perinteisen talouspoliittisen vääntämisen ja innostuivat sen myötä äänestämään. Tämä on iso viesti myös puolueille ja ehdokkaille; kannattaa nostaa keskusteluun sellaisia teemoja, joiden uskoo kiinnostavan yleensä nukkuvia äänestäjiä.

Miltä tämä vaalikausi on näyttänyt tutkijan silmin?

Onhan tämä ollut kaikin puolin hyvin poikkeuksellinen nelivuotisjakso niin Suomen, Euroopan kuin koko maailmankin historiassa. Ei joulukuussa 2019 päivätyssä hallitusohjelmassa mainita pandemiaa, sotaa, inflaatiota tai energiakriisiä – ja miksi olisikaan mainittu, kun ei niistä mitään silloin tiedetty?

Olemme kansakuntana eläneet poikkeusoloissa lähes koko vaalikauden ja kieltämättä jo vähän kutkuttelee nähdä, miten se vaikuttaa tulevien eduskuntavaalien tulokseen. Toki hallituspuolueita on pitkin matkaa kritisoitu esimerkiksi pandemian hoidosta, mutta näkisin silti, että esimerkiksi pääministeripuolue ei siitä ole kärsinyt. Päinvastoin jopa.

Entä vaaleja edeltänyt poliittinen keskustelu?

Edellisiin vaaleihin verrattuna olemme palanneet enimmäkseen niin sanottuun vanhaan normaaliin: talousasiat, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä soteasiat ovat yhtä lailla pinnalla. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, millaisessa tilanteessa nyt olemme ja elämme – hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, Suomen NATO-jäsenyys, sodan aiheuttama kustannusten nousu ja inflaatio ovat kaikkien, myös eduskuntavaaliehdokkaiden, huulilla. Sinänsä harmi, sillä nuoret äänestäjät eivät tällä aiheistolla välttämättä kiinnostu vaaleista.

Kuinka suureksi arvelet äänestysprosentin muodostuvan?

Ihmisten äänestysaktiivisuus riippuu paljon kampanjoinnista ja julkisesta keskustelusta – leikkauslistojen jankkaus ei kiinnosta ketään. Viime vaaleissa kotimaan äänestysprosentti oli 72,1, ja mielestäni on lupa odottaa vähintään vastaavaa.

Millaisia tärppejä annat yrittäjille oman ehdokkaansa löytämiseksi?

Yritysmyönteisyyttä ja yrittäjäehdokkaita löytyy kaikista puolueista ja mielestäni päätöksenteon yritysvaikutukset arvioidaan Suomessa keskimäärin varsin hyvin. Jokainen yrittäjäehdokas on myös yksityishenkilö, ja sen vuoksi kannustankin äänestäjää perehtymään ehdokkaan arvoihin ja tavoitteisiin sekä vertailemaan niitä omiinsa. Voi myös olla järkevää vertailla ehdokkaan mielipiteitä puolueen kantaan, sillä puolueen linjasta liiaksi poikkeava henkilökohtainen mielipide menee usein päätöksenteossa hukkaan.

Ehkä tärkein vinkki kuitenkin on se, että äänioikeuttaan kannattaa käyttää. Jokainen ääni on tuloksia laskettaessa yhtä arvokas.

Teksti: Marianne Valta & Eija Ranua
Kuva: Eija Ranua

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.3.2023