Savon Yrittäjien kysely: Koulutustarjonnan kapasiteettia ei hyödynnetä yrityksissä – teollisuuden toimiala aktiivinen oppilaitosyhteistyössä

Kyselyssä työnantajayritysten ja teollisuuden alan yritysten vastaukset erottuivat selkeästi yksinyrittäjien ja muiden toimialojen vastauksista. Kyselyn tulokset kuvaavat yrityksen kokoluokan ja palveluiden käytön välistä yhteyttä. Suuremmat yritykset hyödyntävät eri koulutusmahdollisuuksia enemmän kuin pienet. Haasteena on pienimpien yritysten koulutus- ja rekrytointihalukkuuden lisääminen. Toimialoista teollisuus erottuu aktiivisena verrattuna palveluihin, rakentamiseen ja kauppaan.

Suurin välittömän työllistämisen tarve oli teollisuuden alan työnantajayrityksissä. Tämä ryhmä myös tekee aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja käyttää toimialoista hanakammin eri koulutusvaihtoehtojen mahdollisuuksia sekä työllistää myös ulkomaista työvoimaa. Teollisuuden alan yritykset olivat myös kaupan alan ohella tyytyväisimpiä oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Työelämävalmiudet opitaan yrityksissä

Toimialavertailussa eniten kritiikkiä vastavalmistuneiden ammatillisista ja työelämän valmiuksista tuli rakentamisen ja teollisuuden aloilta. Työnantajayrityksistä 68 % piti valmiuksia joiltain osin puutteellisina, 11 % riittämättöminä ja vain 4 % riittävinä. Yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa tekee työnantajayrityksistä yli puolet ja yksinyrittäjistäkin 25 %.

– Työelämän valmiudet opitaan yrityksissä eri harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoilla, joten yrityksillä on tärkeä rooli koulutuksen sisällössä, sanoo Savon Yrittäjien verkostovaliokunnan puheenjohtaja, leppävirtalainen Hannu Raatikainen, Hanx Oy:stä. – Oppivelvollisuutta on nyt lakimuutoksella pidennetty, joten yhä suurempi osa ikäluokasta tekee harjoittelujaksoja yrityksissä, hän jatkaa.

Rekrykoulutukset alihyödynnetty mahdollisuus

Rekrykoulutukset eivät ole lyöneet vielä itseään läpi rekrytointiväylänä. Vain 8 % kertoi käyttävänsä yrityksille räätälöityä koulutusta. Nämäkin edustavat teollisuusaloja.

– Tämä on harmillista, sillä käyttäjäkokemukset ovat selkeästi positiivisia. Rekrykoulutuksen mielenkiintoa saattaisi lisätä useammalle yritykselle yhteistyössä järjestetyt koulutukset, pohtii Hannu Raatikainen.

Oppisopimuskorvauksen korotus kannustaisi työllistämään

Tieto oppisopimuksista ja niiden käyttö oli suurinta työnantajayrityksissä (40 %) ja selvästi vähäisempää yksinyrittäjien vastaajaryhmässä (9 %). Mikäli oppisopimuskorvaus olisi yritykselle 500-700 euroa kuukaudessa, vajaa viidennes (17 %) työnantajayrityksistä olisi heti valmis ottamaan oppisopimusopiskelijoita ja 51 % harkitsisi asiaa. Vastaavasti enemmistö (60 %) yksinyrittäjistä ei lämpene oppisopimuskoulutettaville edes siinäkään tapauksessa. Toimialoista teollisuuden toimiala käyttää eniten oppisopimuksia, joita Pohjois-Savossa aloitettiin vuonna 2021 ennätysmäärä eli 2745.

Koulutussopimusten käyttö oli yllättävän laimeaa, yksinyrittäjistä 13 % ja työnantajayrityksistä 29 % on ollut harjoittelijoita koulutussopimuksella. Koulutussopimuksia hyödynnetään eniten rakentamisen alalla, seuraavaksi teollisuuden ja kaupan alalla.

Työnantajanyritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä eniten kone- ja tuotantotekniikan, rakentamisen ja sähkö- ja automaation koulutusaloilta. Yksinyrittäjät vastaavasti rekrytoivat vastavalmistuneita puhtaus- ja kiinteistöalan, hius- ja kauneusalan sekä liiketoiminnan koulutusaloilta.

– Pohjoissavolaisissa yrityksissä on laaja kirjo erilaisia työtehtäviä, joihin ei ole saatu palkattua työvoimaa. Toisaalta tiedetään, että työttömillä työnhakijoilla on laajasti erilaisia ammattitutkintoja. Auttaisiko työpaikan ja osaajan kohtaamisessa rohkeampi ote työllistäjältä ja työttömältä? Apuna voisi olla suora koulutustuki työnantajalle ilman raskaita organisaatioita, Hannu Raatikainen ehdottaa.
 

Lisätietoja:
Savon Yrittäjät

Verkostovaliokunnan puheenjohtaja Hannu Raatikainen, p. 0400 272 750 hannu.raatikainen@hanx.fi

Paula Aikio-Tallgren toimitusjohtaja p. 0400 404 346 paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi