Sijainnilla on väliä – vai onko?
Asiakkaiden, raaka-aineen ja ammattitaitoisten työntekijöiden saavutettavuus – siinä kolme kovaa sijoittumisen kriteeriä, kun yrittäjä miettii toiminnalleen lokaatiota.
Vihdin Nummelassa aitoja valmistavan Ignatiuksen perheyrityksen asiakkaista valtaosa sijaitsee pääkaupunkiseudulla, pääraaka-aine tulee Keski-Suomesta. Työntekijöitä sentään löytyy omalta kylältä, mutta myynti hoidetaan Mikkelistä käsin. Eikö sijainnilla ole enää mitään väliä?
– On toki, toteaa Kruunuaita Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen myynnistä vastaava Tommi Ignatius.
– Jos pitää kulkea tai kuljettaa jotain. Kaikki muu kyllä hoituu muutenkin.
Kruunuaidan sijainti Kehä V:n korkeudella ja Nummelan taajaman ulkopuolella vaikuttaa äkkiseltään haastavalta, muttei pidä aliarvioida hyvin vetävien väylien voimaa; pääkaupunkiseudulle hurauttaa valtatietä pitkin puolessa tunnissa, ja asiakkaat voivat ajatella samoin toisinpäin. Toisaalta pohjoisesta päin saapuva lautarekka voi kääntyä kotimatkalle jo ennen etelän ruuhkia. Aitoja myytiin jo ennen koronaa sujuvasti etänä, nykyisin videoneuvottelut ovat myynnin arkipäivää muuallakin. Ja tarvittaessa Vihdissä yrityksen päämajaa pyörittävä toimitusjohtaja Jukka Ignatius tapaa asiakkaat kasvokkain.
– Sijoittuminen tänne oli hyvä ratkaisu, vaikkemme me sitä päätöstä alun perin tehneetkään, Ignatius naurahtaa.
Kruunuaita Oy sai alkunsa kolmisenkymmentä vuotta sitten vihtiläisen Veijo Hämäläisen valjastettua vaneriteollisuuden ylijäämäpuut hyötykäyttöön. Ensimmäinen kruunuaita pystytettiin Aleksis Kiven synnyinmaille ja seuraavat jatkoivat suomalaisen aidanrakennusperinteen viitoittamalla tiellä.
Hämäläinen tarvitsi apuvoimia ja löysi Lieksasta rakennusinsinööriksi opiskelleen Ignatiuksen. Ignatius löysi Hämäläisen opeissa oman alansa, houkutteli mukaan rakennusmestariksi valmistuneen veljensä Jukan, suoritti töiden ohessa yrittäjätutkinnon ja neuvotteli esimiehensäkanssa hänen eläköidyttyään yrityskaupoista.
Sen jälkeen kruunuaitaa on valmistettu, myyty ja pystytetty veljesvetoisesti jo parin vuosikymmenen ajan. Aitaa syntyy kymmenen kilometrin vuosivauhtia ja yritys on kasvanut puuaitapuolella maan suurimmaksi toimijaksi. Apukäsiä on tarvittu enempikin lisää, tosin enää heiltä ei tarvitse huhuilla Lieksasta asti. Ammattitaitoista työvoimaa löytyy yrittäjän mukaan mukaan runsaasti läheltäkin.
Aitamallien suhteen Kruunuaita jatkaa vakiintuneilla linjoilla.
-Vaakaan, pystyyn ja vähän ristikkäin, muttei krumeluuria. Klassiset mallit kestävät aikaa ja niitä halutaan selvästi eniten, Ignatius kertoo.
Perinteiden kunnioittaminen ei kuitenkaan estä veljeksiä kehittelemästä tuotteita eteenpäin, päinvastoin.
-Suomalaiset aidat on tehty aikanaan kestämään ja meidän velvollisuutemme on panna paremmaksi, Ignatius jatkaa ja kertoo, millä konstein aidan ikää saadaan jo nyt pidennettyä: hienosahaus, mikroviisteet, puun keskikohdan harkittu sijoittaminen ja säädettävät teräsmaajalat estävät tolppia ja maalia halkeilemasta ja pitää aidat suorassa.
Eteenpäin menoa sekin, että yrityksessä ollaan satsaamasssa enenevästi terassikaiteisiin. Siihen tarvitaan uusi elementtien tuotantolinja, joka tulee valmistuttuaan Ignatiuksen mukaan tuplaamaan koko yrityksen tuotantokapasiteetin. Askel on iso ja riskipitoinen etenkin tällaisina epävarmuuden aikoina, mutta yrittäjien onneksi maaseudun elinvoimaisuuteen kannustava Ykkösakseli ry tuli tukemaan investointia. Ja taas oli sijainnista etua. Ignatiuksen sanoin:
-Maalla on tilaa touhuta, tonttimaata tarjolla ja se on vieläpä kohtuuhintaista.
Looginen sijainti on avainasemassa myös Kruunuaidan vastuullisuusratkaisuissa. Yritys käyttää raaka-aineena ainoastaan kotimaista kuusta, joka toimii kasvaessaan hiidilioksidinieluna ja jonka kuljetuspäästöt ulkomailta tuotuun verrattuna ovat vähintäänkin kohtuulliset.
– Suomessa riittää metsää ja sitä hoidetaan järjestelmällisesti toisin kuin monessa muussa maassa, joten ylläpidämme luonnon tasapainoa palauttamalla puut taimien muodossa takaisin sinne, missä niitä enemmän tarvitaan, kertoo Ignatius.
Yritys lahjoittaakin Kirkon Ulkomaanavun kautta eteenpäin taimen jokaista 50 aitametriä kohden, mikä tarkoittaa vuosittain 200 tainta.
– Asia on meille tärkeä, mutta on ollut mahtavaa huomata, kuinka se on sitä myös monille asiakkaillemmekin, Ignatius toteaa.
Teksti: Heli Heikkilä
Kuvat: Anni Ignatius ja Heli Heikkilä
HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan yntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.
