22.6.2022 klo 15:00
Uutinen

Sote-alueiden yhtiöt voivat tukahduttaa paikallisten yritysten elinkeinon – SY:n Jaskari: ”Unohtuiko, että on elämää julkisen sektorin ulkopuolella?”

Kunnat pääsevät eroon kalliiden sote-palveluiden tuottamisesta, mutta menettävät samalla arvokkaan valttikorttinsa eli hankinnat, joiden kautta voitaisiin edistää alueen elinvoimaisuutta.

Yrittäjiä ja yrityksiä edustavat elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan sote-alueiden mukana tulevista lieveilmiöistä. Tuore selvitys osoittaa, että sote-alueiden yhtiöt ovat viemässä elintilaa paikallisilta yrityksiltä, kuten pesula-, catering-, ict- ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoilta.

Selvityksen takana ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto.

Hyvinvointialueille tulee noin 24 miljardin euron markkinat aloille, joilla työskentelee 400 000 ammattilaista. Heistä merkittävä osa yksityisellä sektorilla.

Suomen Yrittäjien elikeinopolitiikan johtaja Harri Jaskarin mielestä sote-alueiden yhtiöitä perustettaessa on unohdettu vaikutus paikallisiin yrityksiin ja elinvoimaisuuteen.

– Kaupunkien johtajat ovat saattaneet huokaista helpotuksesta, kun sote-palveluiden järjestämisvelvollisuudesta päästään eroon. Siinä on ehkä unohtunut, että samalla on vastattu hankinnoista, ja jos se on tehty viisaasti, on harjoitettu hyvää elinkeinopolitiikkaa, joka edistää alueen elinvoimaisuutta. Hankinnat on valtakortti, jonka kaupungit nyt osittain menettävät, Jaskari sanoo.

Sote-palvelut maksavat paljon. Yksityiset ja paikalliset yritykset ovat olleet tärkeä osa palveluverkostoa, ja ne ovat voineet saada jopa puolet liikevaihdostaan kuntien kautta. Jos päätöksenteko nyt keskittyy, pienet paikalliset yritykset eivät välttämättä ole hankinnoista päättävien listalla kärkisijoilla.

– Herää kysymys, joutuvatko paikalliset yritykset lopettamaan toimintansa. Onko tätä mietitty paikallisten yritysten kannalta ollenkaan? Unohtuiko, että on elämää julkisen sektorin ulkopuolella, Jaskari kysyy.

Ei ollut tarkoitus luoda monopoleja

Vaihtoehtojakin olisi. Jaskari kertoo käytännön esimerkin Mikkelistä, missä julkisomisteinen yritys yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa alkaa hoitaa sairaalan ruokahuoltoa Mikkelissä. Annoksia tilataan sieltä vuodessa 4,3 kappaletta.

– Tämän olisi voinut jakaa esimerkiksi 20 000 annoksen kilpailupaketteihin vuodessa. Se olisi ollut paikalliselle yrittäjälle yksi tukijalka, mutta lisäksi hän voisi pitää kesäkahvilaa. Paikallinen palveluntarjoaja pystyisi ja voisi kehittää toimintaansa ja luoda elinvoimaa alueelle. Kyse on siitä, luodaanko markkinaa paikalliseksi vai tukahduttaako julkiset yhtiöt paikalliset yritykset, Jaskari sanoo.

– Tämä on suuri elinkeinopoliittinen juttu, hän lisää.

Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan sote-uudistuksen tavoitteena ei ollut julkisten toimijoiden vahvistuminen paikallisiksi, alueellisiksi ja toimialakohtaisiksi monopoleiksi. Päinvastoin.

– Hyvinvointialueen pitäisi olla alusta hyvinvoinnin ja talouden kasvulle, uusille ideoille ja yrittäjyydelle. Sen sijaan uudistus näyttää johtavan julkisiin monopoleihin, jotka ankeuttavat markkinoita ja tukahduttavat innovaatiot. Sote-uudistuksesta uhkaa tulla verovarojen Molokin kita, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.

– On kiistatonta, että yksityisten yritysten mukanaolo säästää rahaa, lisää tehokkuutta, parantaa laatua ja luo työpaikkoja. Nyt julkiset toimijat ovat luomassa himmeleitä, joiden vaikutus on päinvastainen. Nyt on aika viheltää peli poikki, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.

Hankintoja ilman kilpailutusta

Selvitys paljastaa, että hyvinvointialueet voivat tehdä omilta sidosyksiköiltään hankintoja ilman kilpailutusta, vaikka niiden omistusosuus sidosyksiköissä voi olla hyvin pieni.

– Näyttää siltä, että jo jopa hyvin pienellä osakemäärällä omistamisen tulkitaan täyttävän kriteerit ja sen seurauksena voidaan välttää hankintalain vaatima kilpailutus. Vaadimme, että kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää viipymättä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house -yhtiöt lainsäädännön kriteerit. Omistajatahoilla on oltava ratkaiseva vaikutusmahdollisuus yhtiön päätöksentekoon, Jaskari sanoo.

EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen palvelun hankinta ilman kilpailutusta heikentää julkista taloutta ja ravisuttaa päätöksenteon uskottavuutta. Suorahankinnat in-house -yhtiöiltä voivat pahimmillaan johtaa tehottomuuteen ja julkisten varojen tuhlailevaan käyttöön.

– Päätökset ilman asianmukaista pohdintaa ja kustannusvertailua eivät ole vastuullisen toimielimen päätöksiä. Päättäjien tulee tietää, paljonko palvelu todellisuudessa maksaa eri tuotantotavoilla toteutettuna, Oksanen sanoo järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

EK:n, Perheyritysten liiton, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien neljän kohdan korjauslista:

Mitä sanoo laki hyvinvointialueista?

Hyvinvointialue voi harjoittaa liiketoimintaa, jos se on vähäriskistä eikä vaaranna tervettä kilpailua.

Mitä sanoo kilpailulaki?

Kilpailulaissa sanotaan, että kunta ei saa käyttää määräävää markkina-asemaa väärin eli toimia yksityisillä markkinoilla yrityksiä paremmilla ehdoilla.

Mitä sanoo kuntalain yhtiöittämisvelvoite?

Kunta on velvoitettu hinnoittelemaan toimintansa markkinaehtoisesti silloin, kun kunta tuottaa palveluita kilpailutilanteessa markkinoilla.

Mitä sanoo laki in-house -yhtiöistä?

In-house –yhtiöiden edellytyksenä on, että hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa sidosyksikköyhtiöön samoin kuin omiin toimipaikkoihinsa.

Pelkkä omistusosuus tai osallistuminen yhtiökokouksiin ei täytä määräysvallan kriteereitä.

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola