Sote-yritykset tehostaisivat hyvinvointialueiden palveluja – Ministeri: Erikokoisia toimijoita tarvitaan
Sote-sektorilla käytetään vuosittain noin 21 miljardia euroa. Pk-yrittäjät haluaisivat järjestää tulevien hyvinvointialueiden palvelut kustannustehokkaasti. Kuntaministeri Sirpa Paatero vakuuttaa, että alueilla tarvitaan erikokoisia toimijoita.
Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialueelle. Niiden toiminnasta päättävät aluevaltuustot, jotka valitaan ensimmäisissä aluevaaleissa 23. tammikuuta ja jotka aloittavat maaliskuussa 2022.
Sote-sektorilla käytetään 21−24 miljardia euroa vuosittain. Alalla työskentelee 400 000 ammattilaista, joista 88 000 yksityisellä sektorilla. Sote-alan yrityksiä on noin 18 200. Yrittäjien keväällä tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmesta sote-yrityksestä tuottaa palveluita julkiselle sektorille.
Johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä korostaa, että pienyrityksille tulee antaa mahdollisuus menestyä kilpailutuksissa.
− Neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Jotta pienyritykset voivat menestyä kilpailutuksissa, pitää ne järjestää järkevästi. Niistä tulisi tehdä yritysvaikutusten arviointia, yrityksiä tulisi kuulla, kilpailutukset jakaa osiin ja osatarjoukset hyväksyä, Jaskari luettelee.
Kuntaministeri Sirpa Paatero vakuuttaa, että pienyrityksiä tarvitaan jatkossakin palvelun tarjoajina.
− Lähtökohtahan on, että nykyiset sopimukset siirtyvät. Alueilla tarvitaan aivan varmasti erikokoisia ja erilaisia toimijoita, niin yrittäjiä kuin kolmannen sektorin toimijoita.
Paateron mukaan hyvinvointialueilla tehtäviä hankintoja tulisi palastella sopivan kokoisiksi tarjouspyynnöiksi.
− Pilkkominen toimii hyvin. Toinen keino on tietenkin se, että yrittäjät voivat koota isompia ryppäitä, jotka tekevät tarjouksia. Ja onhan alihankinta käytettävissä.
Odottelua odottelun perään
Jyväskylän seudulla toimivan Hyvän Olon Piste Oy:n toimitusjohtaja Milla Kuparinen ei odota vihdoin toteutuvalta sote-uudistukselta isoja ja nopeita muutoksia.
− Taas odotellaan, koska julkisella puolella uskalletaan tehdä päätöksiä. Kymmenen vuotta on mennyt odotellessa, Kuparinen sanoo.
Kuparisen yritys tarjoaa kotihoitoa, toimintaterapiaa ja kotisairaalapalvelua, jossa se on ainoa yksityinen toimija Keski-Suomessa. Koko maassa yksityisiä kotisairaalanpalvelun tarjoajia on vain muutamia.
Kuparinen kertoo, että heillä olisi resursseja ja halua tehdä kotisairaalatyötä enemmän kuin nykyisin.
− Harmittaa, kun sairaaloissa on kiire ja tunkua, mutta meitä ei käytetä apuna. Kotisairaalatoiminnassa on monia hyviä puolia kustannustehokkuuden lisäksi. Kotona potilaan toipuminen on nopeampaa ja ei ole vaaraa sairaalabakteereista. Hoito on myös omaisille helpompaa.
Kotisairaalahoito tulee kyseeseen esimerkiksi vaikean haavan hoidossa, suonensisäisessä antibioottihoidossa tai saattohoidossa. Palvelun tilaajina ovat kunnat, vakuutusyhtiöt tai asiakkaat itse.
− Eniten kotisairaalahoitoa tilataan meiltä Laukaan kunnasta. Siellä on oivallettu, että palvelumme on kustannustehokasta. Kuuden vuoden aikana jaksot ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta edullisempia kuin vuodeosastolla hoito. Tämä on kuntalaisille edullisin ratkaisu.
Kuparinen arvioi, että vuodeosastolla hoidon hinta nousee 400−500 euroon vuorokaudessa ja erikoissairaanhoidossa noin 800 euroon vuorokaudessa.
− Meidän hintamme on 200−300 euroa vuorokaudessa. Sen kuultuaan on monen suu levinnyt auki ja moni sanonut, että tuossahan on järkeä.
Kuparinen on tarjonnut palvelua monille kunnille, joissa se on nähty tarpeellisena ja kustannustehokkaana ratkaisuna. Kunnissa on silti jääty odottamaan sote-uudistusta eikä päätöksiä ole uskallettu tehdä.
− Jokaisella kunnalla on ollut omat käytännöt eikä kukaan tiedä, kuinka asia järjestetään hyvinvointialueilla. Peräänkuulutan yhteistyötä ja avoimuutta. Kuntapuoli ei pysty suoriutumaan yksin tehtävistä, se on päivänselvä asia.
Pimeän pullon ostamista
Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen seuraa julkisen sektorin terveyspalveluiden hankintoja.
− Hankinnat ovat kovin satunnaisia ja vähäisiä. Noin 50 terveyskeskuksen ulkoistuksen lisäksi ostetaan jonkin verran laboratorio- ja kuvantamispalveluita sekä hyödynnetään erittäin vähän palveluseteleitä. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat selvästi alle 10 prosenttia palveluista yksityiseltä sektorilta.
Partanen vertaa julkisen sektorin terveyspalveluiden hankintoja pimeän pullon ostamiseen.
− Hankintoihin turvaudutaan aivan viime hetkellä, kun ei ole osattu varautua tarpeeseen ajoissa eikä itse enää mitenkään pystytä tuottamaan kyseisiä palveluita. Ensin käytetään kaikki muut konstit eikä kustannuksilla ole niin väliä. Palvelut pyritään tuottamaan kalliina lisä- tai ylitöinä. Jos se ei riitä, laitetaan potilaat jonoon ja toivotaan, että valvova viranomainen ei reagoi tilanteeseen.
Ministeri Paatero ei tunnista julkisen sektorin vähäistä suunnitelmallisuutta.
− Totta kai monissa yllättävissä tilanteissa, kuten koronassa, joudutaan nopeasti lisäämään resursseja. Tällöin tehdään pikaisia päätöksiä ja käytetään aivan varmasti kaikki yrittäjien ja kolmannen sektorin mahdollisuudet hyväksi.
Koko ala vaatii kuitenkin hänen mukaansa pitkälle menevää suunnittelua.
− Ennakointia tehdään monen vuoden tähtäimellä, mutta lisäksi tarvitaan nopeaa reagointia ja muutaman kuukauden mittaisia sopimuksia.
Palveluseteli paras ratkaisu
Hyvän Olon Piste -yrittäjän Milla Kuparisen mielestä palvelusetelin laaja käyttö olisi paras ratkaisu tulevaisuudessa.
− Kustannustehokkuus on huomattu palvelusetelien käytössä. Jyväskylässä sitä käytetään kotihoidon lisäksi jo hammashoidossa, silmälääkärissä, lasten hoidossa ja veteraanien hoidossa. Miksipä sitä ei voisi ottaa käyttöön myös muissa palveluissa?
Ongelmana on kuitenkin palvelusetelin arvo, joka on usein laskettu yrittäjälle kohtuuttoman alas. Arvon oikea määrittyminen olisikin yrittäjien mukaan oleellinen muutos.
− Nykyään ongelmana on se, että palveluseteli on pääsääntöisesti alihinnoiteltu, koska julkinen sektori ei osaa tai halua määritellä hintaansa oikein. Jotta kustannukset olisivat vertailukelpoisia keskenään, tulisi julkisen sektorin laskea hintaan esimerkiksi kiinteistökulut, sanoo Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen.
Kuntaministeri Paateron mukaan palvelujen kustannusrakenne ja palvelusetelien arvon määräytyminen tulee käydä läpi jossain vaiheessa.
− Palvelusetelien käytäntöön ei nyt tehty muutoksia, mutta tilanne on tunnistettu. Setelien hinnat päätetään alueilla, ministeriön puolelta en näe tarpeelliseksi antaa ohjausta.
Paateron mukaan mahdollisen kustannuslaskentamallin kehittämisessä asiantuntijaorganisaatio on sosiaali- ja terveysministeriö.
Suomen Yrittäjien vaalipaneeli kokoaa tiistaina 23.marraskuuta viiden puolueen kärkinimiä keskustelemaan sote-palveluista ja julkisen talouden kestävyydestä. Keskustelua voi seurata suorana verkossa klo 10.15 alkaen.
