Suomalaisyrityksissä vastuullisuustyö on hyvällä tasolla – Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia paljon jäljellä
Suomalaisten yritysten vastuullisuustyössä on tapahtunut ennennäkemättömän suuria muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Yritysten vastuullisuustoiminta on nyt kautta linjan entistä strategisempaa, tavoitteellisempaa ja organisoidumpaa. Kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksia ei silti edelleenkään tunnisteta.
Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 179 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja päällikköä Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä ja osuuskunnista sekä muista toimijoista. Tutkimus on toteutettu kahdeksan kertaa vuodesta 2013 lähtien.
Tutkimuksen toteutti konsultti- ja tutkimusyhtiö Innolink.
Tavoitteita ja liiketaloudellista hyötyä
Suomalaisyritysten vastuullisuustyö alkaa olla monessa suhteessa hyvällä tasolla. Vastuullisuus on yrityksille olennaista. Laadullisia tavoitteita vastuullisuudelle asettaa 83 prosenttia yrityksistä.
Jo 93 prosentilla yrityksistä on kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan. Vuonna 2019 taso oli 85 prosenttia. Merkittävästi useampi yritys myös näkee vastuullisuuden heijastuvan lyhyemmän aikavälin mitattaviin tavoitteisiin: myynnin kasvua tavoittelee jo 37 prosenttia, kun vuonna 2019 luku oli 18 prosenttia ja osakkeen arvon kasvua joka neljäs, kun vuonna 2019 osuus oli seitsemän prosenttia, ja pörssiyrityksistä vieläkin useampi.
Vastuullisuutta käsitellään säännöllisesti jo lähes joka toisen yrityksen hallituksessa ja johtoryhmässä, ja molemmissa on entistä enemmän vastuullisuuskysymykset hallitsevia jäseniä. Myös yritysten sisäiset vastuullisuuden ohjaus- ja työryhmät ovat yleistyneet räjähdysmäisesti, niitä on jo kolmella neljästä yrityksistä, toissa vuonna vain noin joka toisessa. Vastanneista yrityksistä 76 prosentilla on jo myös yritysvastuujohtaja tai -päällikkö.
– Vaikka paljon on maailmassa tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemiasta ilmastokriisin syvenemiseen, muutoksen laajuus on silti häkellyttävä edelliseen vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseemme verrattuna, FIBSin johtaja Helena Kekki sanoo.
– Näyttää siltä, että alamme nyt olla lähempänä tilannetta, joka on yritysvastuutyön perimmäinen tavoite: vastuullisuus on yrityksissä kaiken päätöksenteon ytimessä, ja sen hyödyt alkavat näkyä myös tuloksessa.
Negatiivisten vaikutusten hillintää vai tulevaisuuden ratkaisuja?
Suomalaiset yritykset tunnistavat jo hyvin vastuullisuuden strategisen merkityksen. Kuitenkin tutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että yritysten vastuullisuustyössä keskitytään edelleen toiminnan negatiivisten vaikutusten hillintään, kuten ympäristökuorman vähentämiseen.
Harva kertoo tarjoavansa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, ja vain alle 10 prosentille vastuullisuus on merkittävä innovoinnin ja kehittämistyön lähtökohta. Tästä huolimatta 97 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä uskoo vaikuttavansa positiivisesti ympäristöön ja/tai yhteiskuntaan.
Helena Kekin mukaan yritykset ansaitsevat tunnustuksen panostuksistaan muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta peräänkuuluttaa yritysten johdolta jatkossa kunnianhimoisempia liiketoimintatavoitteita.
– Kestävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä maailmalla kasvaa rajusti. Yritysten johdon tulisi asettaa nykyistä kunnianhimoisempia liiketoimintatavoitteita ja pohtia, miten voisi kehittää tuottavia ratkaisuja aikamme suurimpiin kestävyyshaasteisiin. Monet suomalaiset yritykset ovat tällä saralla jo hyvissä kilpailuasemissa, mutta uskon, että useilla on vielä runsaasti hyödyntämätöntä osaamista paketoitavaksi kasvavalle asiakaskunnalle, Kekki sanoo.
Yrittäjät ja FIBS järjestää yhteistyönä vastuullisuuskoulutuksen 8.12. 2021.
