Pnaeelin moderoi Nina Rahkola. Panelisteina Juho Kostiainen, Meri Ostbaum ja Mika Kuimanen
23.4.2022 klo 14:15
Uutinen

Suomen löysä taloudenpito voi johtaa luottamuspulaan – Kriisien varjolla on lisätty pysyväisluontoisia menoja

Helsingissä lauantaina 23. huhtikuuta järjestettävässä Vaikuttajafoorumissa käytiin talouspolittiinen paneelikeskustelu, jossa Suomen Yrittäjine pääekonomisti Mika Kuismanen, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen ja Suomen Pankin tulevaisuuden ennusteista vastaava johtaja Meri Obstbaum puhuivat Suomen talouden tilasta. Paneelin juonsi Nina Rahkola.

Esiin nousi suuri huoli valtion velkaantumisesta ja budjettikurista. Obstbaum totesi, että nykyhallituksella on ollut käsissään kaksi isoa kriisiä, joiden hoitaminen on vaatinut rahaa.

– Vältettiin konkurssiaalto, mutta on lisätty muita menoja, jotka ovat vaarana jäädä pysyväisluontoisiksi. Myös investoinnit ovat jäämässä pysyviksi, Obstbaum sanoo.

Kuismasen mukaan hallitus on onnistunut taitavasti lisäämään ideologispohjaisia menoja.

– Kriisit ovat antaneet syyn löysään talouspolitiikkaan. Selvästi halutaan lisätä julkisen rahan käyttöä.

Kostiainen huomautti, että ensi vuosi on vaalivuosi, jolloin poliitikkojen on mukava jakaa rahaa.

Vaarana luottamuspula

Kuismanen nosti esiin luottamuksen näkökulman, josta hänen mukaansa pitäisi puhua nykyistä paljon enemmän.

– Luottamusyhteiskunnan kannalta on tärkeää, että ei nakerreta luottamusta kehysjärjestelmään. Kansainväliset arvioijat tarkastelevat näitä. Luottamus Suomen budjettikuriin on saanut kolhun, hän sanoo.

Obstbaum ja Kostiainen olivat luottamuspulasta samaa mieltä.

– Julkisen talouden säännöt ohjaavat parempaan taloudenpitoon. Suomesta muistetaan 90-luvun laman tervehdytys. Mutta luottamus menetetään helposti ja sitä on vaikea saada takaisin. Investoinnit huoltovarmuuteen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon ovat tärkeitä, mutta kehysten ulkopuolisia menoja kasvatettu. Menojen hallintaan pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota, Obstbaum sanoo.

Kostiaisen mukaan Suomi saa vielä velkaa ihan hyvillä ehdoilla, mutta korot ovat nousussa ja velkaantuminen maksaa entistä enemmän.

– Hallitus asettaa talouden rajat. Niistä voidaan debatoida, mutta kun niistä ei pidetä kiinni, syntyy epäluottamusta, hän toteaa.

Omia maaleja

Obstbaumin mukaan Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön valvonta- tai selontekovastuu Ruotsin esimerkin mukaan. Naapurimaassa hallitus joutuu tekemään selonteon eduskunnalle, jos talouskehyksissä ei pysytä.

Kaikki panelistit olivat huolissaan myös työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Obstbaumin mukaan nuorten koulutustaso on kääntynyt laskuun, ja Suomi on kehittyneistä maista ainoa, jossa kehitys on tämän suuntaista. Obstbaum vertaa koulutusleikkauksia oman maalin tekemiseen.

Kuismanen löytää toisenkin oman maalin.

– Meillä on kovin paljon yksilöitä työvoiman ulkopuolella. Tuotekehityspanostukset ovat hyviä, mutta tehottomia, jos ei ole inhimillistä pääomaa ja ihmisiä käyttämässä niitä.

Obstbaum peräänkuuluttaa koulutuksen tärkeyttä. Kuismasen mukaan jokaisen suomalaisen pitää pystyä kouluttautumaan sosioekonomisesta lähtötilanteesta huolimatta.

Päivän toisessa keskustelussa aiheena oli ilmastonmuutos, josta keskustelivat Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Leikkauksien aika?

Viimeinen kysymys panelisteille oli se, onko nyt leikkauksien aika.

Kuismasen mukaan on. Kostiainen ja Obstbaum peräänkuuluttavat myös menojen kartoitusta.

– Leikkausten aika on tulossa. En ole juustohöyläpolitiikan ystävä. Pitäisi tarkastella, mitä halutaan, että julkinen sektori kustantaa ja mitä ei, Kostiainen sanoo.

Obstbaum toivoo suuntaa kohti tasapainoisia budjetteja.

– Tarvittaisiin menokartoitus, jossa katsottaisiin menoerät ja katsottaisiin niiden vaikuttavuutta. Hallituksen tilivelvollisuutta koko eduskunnalle toisin mukaan, hän sanoo.

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola