YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Suomen pohjoisten alueiden strateginen ja sotilaallinen merkitys kasvaa
Ukrainan sodan tässä vaiheessa Venäjän huomio on kiinnittynyt Mustanmeren alueeseen ja sodan ensi vaiheeseen. Mikäli sota eskaloituisi laajemmin Baltian ja Itämeren alueelle, kuvioihin nousisivat vahvasti mukaan Venäjän pohjoisilla alueilla sijaitsevat ydinaseet.
Kuolan niemimaalla on Venäjän pohjoinen laivasto, yhteys Atlantille sekä suuri määrä joukkoja ja aseita. Suurimpana arktisena maana Venäjällä on oikeudet lähes puoleen alueista sekä alueen luonnonvaroihin ja merireitteihin.
"Suomen tulisikin nyt nopeasti lisätä konkreettista yhteistyötä Norjan kanssa muutenkin kuin turvallisuuspolitiikassa varsinkin energiapolitiikassa, liikenne- ja logistiikka-alalla sekä pohjoisten investointien toteuttamisessa."
Vuosikymmenten ajan Arktinen neuvoston agendalla ovat olleet ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä tutkimustyö, kestävän kehityksen edistäminen ja monipuolinen yritys- ja kansalaistoiminnan yhteistyö. Arktiseen neuvostoon kuuluvat Venäjän lisäksi USA, Kanada, Islanti, Tanska, Norja ja Ruotsi.
Nyt tälle yhteistyölle on Ukrainan sodan myötä laitettu ainakin väliaikainen piste. Tilalle voivat pahimmassa tapauksessa tulla Pohjoismaiden osalta yhä voimakkaampi hybridivaikuttaminen Pohjois-Norjaan, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Suomeen.
Myös Suomen puheenjohtajuudella toimiva Barentsin neuvosto on tehnyt samanlaisen päätöksen sulkemalla Venäjän yhteistyön ulkopuolelle.
Norja näkee oman pohjoisen maakuntansa Finmarkin yhä tärkeämpänä strategisena alueena – Suomen kannattaa tehdä omien alueidemme suhteen samoin. Hallitus on jo näin linjannut viimeisimmässä puolustusselonteossaan.
Suomen arktisten alueiden merkitys siirtynee lähivuosina ympäristönäkökulmista entistä vahvemmin sotilaalliseen näkökulmaan, joskaan taloudellista näkökulmaakaan ei saa unohtaa.
Strategista huoltovarmuutta Suomelle ja koko EU:lle tarjoaa Barentsin meren kaasu- ja öljyvarat, joiden tuotantoa Norja pystyy lisäämään. Tämä tarkoittaisi selkeää vaihtoehtoa EU:n riippuvuudelle Venäjän energian toimituksista.
Nyt kun EU:n komissio on jo tulkinnut maakaasun roolia väliaikaisena energiatuotantona matkalla kohti vihreää siirtymää, tämä osaltaan vahvistaa Norjan investointisuunnitelmia Barentsin luonnonvarojen lisäämiseen.
Suomi on profiloitunut EU:ssa arktiseksi maaksi ja vahvasti korostanut arktisten alueiden merkitystä eurooppalaisessa kontekstissa. Euroopasta on lyhin maareitti Jäämerelle Suomen kautta. Suomen tulisikin nyt nopeasti lisätä konkreettista yhteistyötä Norjan kanssa muutenkin kuin turvallisuuspolitiikassa varsinkin energiapolitiikassa, liikenne- ja logistiikka-alalla sekä pohjoisten investointien toteuttamisessa.
Paula Aikio-Tallgren
toimitusjohtaja
Savon Yrittäjät Kuopio
Timo Rautajoki
toimitusjohtaja
Senior Advisor
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja 1989–2021
Julkaistu Kalevassa 16.03.2022
