Suomen somekäyttäjien määrät julki: Twitter on ”elitistinen”, Instagram ja Whatsapp nousevat kohisten
Facebookin käyttö kasvaa Suomessa edelleen, etenkin aikuisten keskuudessa. Nuoret suosivat suljettuja palveluita kuten Snapchattia ja Whatsappia.
Sosiaalisen median käyttömäärät selviävät DNA:n Digitaalisen elämän tutkimuksesta, joka julkaistiin kesäkuussa. Tutkimuksessa udeltiin päivittäistä some-käyttöä noin tuhannelta 15–74 -vuotiaalta vastaajalta. Kyseessä on yksi harvoista kotimaisista tutkimuksista, joissa on kysytty sosiaalisen median käyttöä yhtä laajalla ikähaarukalla.
– Jokaisella sosiaalisen median palvelulla on oma käyttötapansa. Nyt näyttää aika selvästi siltä että Facebook pitää edelleen pintansa ja kasvaa. Se ei ole lähtenyt laskuun Suomessakaan, Innowisen yrittäjä Harto Pönkä sanoo.
Facebookin käyttäjämäärät kasvavat eniten ikähaarukan loppupäässä ja vähenee alle 18-vuotiaissa.
– Facebook kasvaa, koska vanhemmassa ikäluokassa on edelleen niin paljon kasvuvaraa, Pönkä perustelee.
Facebookin takana kasvavat nopeimmin Whatsapp ja Instagram. Pönkä luokittelee Whatsappin yhdeksi tämän hetken nopeimmin kasvavista someinnovaatioista.
– Nyt ollaan Suomessa jo parissa miljoonassa. Vielä muutama vuotta sitten käytöstä ei ollut olemassa mitään lukuja. On vain ajan kysymys, milloin Whatsapp ottaa Facebookin kiinni ja menee siitä ohi.
Moni aikuinen on ottanut Whatsappin käyttöön tekstiviestien korvaajaksi, mutta nuorille palvelun merkitys on laajempi. Nuoret viettävät aikaa Whatsappin erilaisissa ryhmissä ja tutustuvat sitä kautta uusiin ihmisiin.
Instagram kiinnostaa yrityksiä
Nuorten somekäyttö painottuu pääsääntöisesti Whatsappiin ja Snapchattiin, joka on tällä hetkellä suhteellisesti nopeimmin kasvava somepalvelu. Instagram on puolestaan nousemassa neljänneksi koko kansan ”mainstream-palveluksi”.
– Nyt jo miljoona suomalaista käyttää sitä päivittäin eivätkä he ole pelkästään nuoria. Yritykset ovat ottaneet story-ominaisuuden käyttöönsä.
Storyt eli tarina toi markkinoille ensimmäisenä Snapchat, mutta yritykset eivät saaneet palvelussa vastakaikua markkinointiponnistuksilleen. Snapchatissa pääosa käyttäjistä on alle 20-vuotiaita, jotka eivät seuraa yrityksiä ja kokevat brändimarkkinoinnin palvelussa vieraana.
– Instagramissa yrityksille oli jo valmis seuraajakunta, kun Story-toiminto tuotiin käyttöön. Sen takia Instagram on yrityksille Snapchatia luontevampi ja järkevämpi kanava.
Pönkä pitää suomalaisten pk-yritysten läsnäoloa sosiaalisen median palveluissa ”kirjavana”.
– Pk-sektorilla ollaan jo aika näkyvästi somessa, etenkin jos toimitaan kuluttajabisneksessä. Pk-yrityksen kannattaa etsiä oma kohderyhmä ja keskittyä sen kannalta oleellisiin palveluihin. Facebookissa kannattaa olla jo senkin takia, että vanhimmat ja maksukykyisimmät käyttäjät ovat siellä. Seuraavaksi tärkeimmät ovat Youtube ja Instagram.
Twitter vetää puoleensa asiantuntijoita
Twitterin asema on erikoislaatuinen, sillä palvelu vetää puoleensa yhteiskunnan eliittiä.
– Twitterissä ovat toimittajat, yritysjohtajat, asiantuntijat, poliitikot ja virkamiehet. Ylipäätään he, joilla on paljon vaikutusvaltaa omassa piirissään.
Pöngän mukaan asiasta on tutkimustietoa, jonka mukaan Twitterissä määritellään pitkälti suomalaisen median agenda.
– Toimittajien ja poliitikkojen keskinäinen verkosto on hyvin vahva Twitterissä. Siellä määritellään se, mistä mediassa puhutaan. Twitter on erittäin tehokas vaikuttajaviestinnän kanava. Sen kautta viesti kulkee nopeasti muihin sosiaalisen median palveluihin.
– Vaikka Twitterin käyttäjäjoukko on Suomessa pieni, se on kokoaan huomattavasti merkittävämpi.
Suomessa twiittaajia on noin 150 000 kuukaudessa.
Pauli Reinikainen
