Suomi nousi arveluttavan tilaston kärkikastiin – Asiantuntija ennakoi uuden kasvun alkua loppuvuoteen

Finnvera arvioi Rahoitus ja kasvu -katsauksessaan, että pk-yritysten rahoituskysyntä pysyy vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana. Investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Niin ikään Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa.

– Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi. 

Tilannetta helpottaisi Kotamäen mukaan mahdollisimman hyvä kestokyky taantumaa vastaan sekä dynaaminen talous, joka pääsee nousuun kiinni heti, kun mahdollista. Nämä eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä Suomen vahvuuksia.

– Investointien lykkääntyminen osoittaa mielestäni sen, että selvästikään hyviä projekteja ei ole, sillä ne toteutettaisiin vähän korkeammankin koron ympäristössä. Nyt suunniteltujen investointien kannattavuus ei ehkä ole riittävän hyvä suhteessa riskeihin, jotta niitä vietäisiin eteenpäin. Investoimiskynnys ja riskinottohalu kasvavat korkotason laskiessa, mutta Suomen ongelmana on, että investointeja ei ole ollut tarpeeksi parempinakaan aikoina. Taustalla voi olla syvempiä haasteita, kuten väestön ikääntyminen ja muut Suomen talouden tulevaisuuden rakenteelliset ongelmat.

”Nyt suunniteltujen investointien kannattavuus ei ehkä ole riittävän hyvä suhteessa riskeihin, jotta niitä vietäisiin eteenpäin.”

Mauri Kotamäki, Finnvera

Suomessa paljon haavoittuvaisia yrityksiä

Suomen talous on pienentynyt vuoden 2022 viimeisestä vuosineljänneksestä lähtien. Viime vuoden talouskasvu jäi negatiiviseksi. Myös vienti supistui vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä edelleen viiden prosentin vauhtia edellisvuodesta.

– Globaalin laskusuhdanteen aikana ei auta, vaikka taloutemme olisi miten kilpailukykyinen. Tällä hetkellä kuitenkin Suomessa näyttää olevan Euroopan keskuspankin yritysrahoitustutkimuksen mukaan eniten taloudellisesti haavoittuvaisia yrityksiä Itävallan jälkeen. Yritysten liiketoiminnan odotukset ovat heikohkot, tuloskehitys on laskusuunnassa ja velkaantumisaste korkea tai nousussa, Kotamäki sanoo.

Loppuvuodesta voidaan hänen mukaansa nähdä uuden kasvun alkua: Ensimmäiset tiedot tavara- ja palveluviennin kehityksestä tänä vuonna kertovat odotusten muuttuneen hieman optimistisemmiksi. Se antaa viitteitä käännöksestä parempaan. Oma merkityksensä vuoden talouskehitykseen on työmarkkinaerimielisyyksillä.

– Vaikutuksen suuruusluokka on vielä tuntematon emmekä tiedä, kuinka riitaisuudet lopulta ratkeavat. Syksyllä edessä on palkkaneuvottelukierros. Lisäksi Suomen houkuttelevuus investointikohteena tulee vähenemään, mikä on harmillista erityisesti siksi, että Suomi tarvitsisi huomattavasti enemmän sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja kuin tänne on virrannut viime vuosien aikana, Kotamäki jatkaa.

Kysely: Yritykset kysyvät luottotilien perään

Tulevina kuukausina yritysten tarve hakea rahoitusta on vaimeaa. Tämä käy ilmi kyselystä, johon vastasi 57 suoraan yritysrajapinnassa työskentelevää Finnveran rahoitusammattilaista. Arvio yritysten rahoitustarpeesta on aavistuksen korkeammalla kuin vuosi sitten, mutta selvästi alempana kuin koronapandemian aikana, jolloin yritysten käyttöpääomarahoituksen tarve kasvoi merkittävästi. Nytkin yritykset kysyvät käyttöpääomarahoitusta ja varautuvat tulevaisuuteen esimerkiksi kysymällä hieman välitöntä tarvetta suurempia luotollisia tilejä. 

– Kyselyn mukaan yritykset hakevat nyt kassaansa puskuria. Investointeja on peruttu tai lykätty, ja ylivoimaisesti tärkein syy on kustannustaso, jonka mainitsi 55 prosenttia vastaajista. Kustannustason nousu pitää sisällään korkotason nousuun liittyvät kustannuspaineet. Myös yleisen epävarmuuden lisääntyminen nähtiin tärkeänä syynä investointien lykkäämiseen, Kotamäki kertoo.

Toimialoista kysyntänäkymien arvioidaan jälleen olevan positiivisimpia teollisuudessa. Erityisesti kaupan toimialan näkymät ovat parantuneet, ja myös odotukset palvelujen osalta ovat kohtalaisella tasolla.

Kyselyssä nousivat esille myös muun muassa alueelliset erot talouden näkymissä. Esimerkiksi Lapissa varsinkin matkailualalla mutta myös kaivos- ja metsäsektorilla menee tällä hetkellä varsin hyvin.