SuomiAreenassa keskusteltiin koko päivä yrittäjyydestä, tästä puhuttiin – Lue koosteet ja katso tallenteet

Suomen Yrittäjät isännöi tiistaina 24. kesäkuuta koko päivän SuomiAreenan Vaakuna-lavaa. Ohjelma lavalla alkoi kello 10.00 ja päättyy kello 18.00.

Keskusteluja voi seurata paitsi paikan päällä, niin myös suorana lähetyksenä MTV Katsomossa. jossa ne ovat katsottavissa myös myöhemmin tallenteina.

Arkipyhät pois?

Päivän Yrittäjien lavalla lähti käyntiin talouskeskustelulla. Suomen talouden uudesta suunnasta keskustelivat Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola, sarjayrittäjä Kati Huhtala, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.

Heti aluksi panelistit saivat kertoa mielipiteensä Yrittäjien ehdotuksesta liittyen arkipyhien karsimiseen Suomen taloustilanteen parantamiseksi.

– Tosi hyvä ehdotus. Harvalle arkipyhät merkitsevät enää muuta kuin arkipyhää. Kun puhutaan siitä, kerätäänkö lisää veroja vai leikataanko menoja, tämä toisi erilaisen työkalun, Kati Huhtala kommentoi.

Essi Eerola ja Hilkka Kemppi pitävät ehdotusta mielenkiintoisena ja suhtautuvat siihen uteliaisuudella.

– Tämäkin keskustelu kannattaa käydä, Eerola vastasi.

Keskustelussa panelistit ottivat kantaa muun muassa verotukseen ja yritysten kasvuhalukkuuteen. Eerolan näkemyksen mukaan Suomen verorakenne ”ei ole erityisen pielessä”.

– Verotus ei ole voimakkain ruuvi. Talouskasvun kannalta oleellisia ovat julkinen infrastruktuuri ja sen rakentaminen, koulutus sekä yrityksen kohdalla markkinoille tulon esteiden mataloittaminen.

Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen otti kantaa yritysten riskinottohalukkuuteen.

– Kasvuhalukkuus ei ole hävinnyt, mutta isolla osalla yrittäjäkunnasta yltiöpäinen kasvun hakeminen hinnalla millä hyvänsä on ollut vähäisempää 90-luvun laman jälkeen. Yrittäjä ei kuitenkaan jätä investoimatta, jos riski on järjellinen.

Talouskeskustelun tallenteen voi seurata kokonaan tästä.

”Feikit huomataan aina”

Moninkertainen paralympiavoittaja, yrittäjä Leo-Pekka Tähti, koreografi, professori Jorma Uotinen, kokki ja ruokakirjailija Pipsa Hurmerinta ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen keskustelivat Yrittäjien lavalla Sami Sykön johdolla henkilöbrändeistä.

– Huippu-urheileminen ei välttämättä riitä henkilöbrändiin. Ja jos oma brändi on rakennettu siihen identitettiin, että pitää koko ajan voittaa tai menestyä, urheilijalle voi helposti tulla painetiloja, Leo-Pekka Tähti huomautti.

Mari Leppäsen mukaan kirkossa keskustellaan välillä siitä, kuuluuko henkilöbrändi kirkolliseen ympäristöön.

– Kirkko tarvitsee henkilöbrändejä. Jokainen on oman elämänsä henkilöbrändi ja jokaisella on oma elämäntarinansa. Kun vihkin pappeja, sanon aina, että pappi tekee työtä oman persoonansa kautta.

Pipsa Hurmerinta myönsi, että tunnettuus on merkittävä etu henkilöbrändin vahvistamisessa.

– Kun perustin yritystä Meri-Tuuli Väntsin kanssa, hyödyimme merkittävästi siitä, että molemmilla oli vahva brändi, joita oli luotu vuosikymmeniä. Olemme saaneet mahdollisuuksia, joita emme olisi saaneet ilman niitä.

Hieman yllättäen Jorma Uotinen kertoi yleisölle, ettei hän koe olevansa minkäänlainen brändi.

– Olen tunteva ja keskeneräinen ihminen, joka pyrkii olemaan läsnä tässä ajassa. En ole millään tavalla nostalginen enkä perusta elämääni menneisiin menestyksiin. Haluan elää hetkessä ja katasoa aina mieluummin eteenpäin. Pyrin ennakkoluulottomaan suhtautumiseen sekä ihmisiin että ilmiöihin. Tärkeää on tuntea vastuu siinä tilanteessa, missä kulloinkin on.

Pipsa Hurmerinta ja Leo-Pekka Tähti korostivat, ettei yrittäjän kannata lähteä pakottamaan itseään henkilöbrändin luomiseen.

– Jos se ei tule luontevasti, sitä ei kannata tehdä. On tärkeää, että on brändi on aito ja tulee sisältä.

– Feikit huomataan aina, Tähti lisäsi.

Henkilöbrändikeskustelun voi seurata kokonaisuudessaan tästä.

Parhaistakin pidettävä huolta

Koulutuskeskustelussa aiheena oli osaaminen ja taitojen rapautuminen. Lavalle nousivat keskustelemaan SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, tutkijatohtori Penni Pietilä, yrittäjä Heljä Misukka ja yrittäjä Harri Ketamo.

Harri Ketamo otti keskustelussa esille oppimisen eri ympäristöissä.

– Meillä on isompi ongelma, joka on kulttuuri. Hirveän vähän puhutaan siitä, että vain 10 prosenttia oppimisesta tapahtuu kouluissa.

– Matemaattinen ajattelu ei tarvitse, että sulla on laskuvihko ja mekaanisesti toistat 4+4-laskemista.

Ketamo otti esimerkiksi kortti- ja lautapelit, joissa käsitellään rahaa.

– Pitkäjänteinen toiminta, jossa on paljon numeerisia ja loogisen ajattelun toistoja, kehittää matemaattista ajattelua ihan älyttömästi. Perinteinen korttipeli on aika kova opettamaan matemaattista ja loogista ajattelua.

Nasima Razmyar otti esiin ammatillisesta koulutuksesta tulevan työelämäpalautteen. Hänen mukaansa se ”ei liity niinkään siihen, että joku ei osaa, vaan elämänhallinnan puuttumiseen”. Nuorilta puuttuu perusasioiden hallintaa kuten milloin tullaan ja miten ollaan.

– Se on vakavaa, että päästetään nuoret työelämään, ja se kaikista oleellisin puuttuu ja koulun pitäisi se antaa.

Heljä Misukka muistutti oppimistuloksista keskusteltaessa, että myös parhaista oppilaista on pidettävä huolta.

– Ei voi olla niin, että parhaiden oppilaiden tehtävä on aina olemassa kirittämässä muita. Jos me haluamme menestyä Suomena, niin meidän täytyy antaa heidän kasvaa potentiaaliinsa.

Harri Ketamon mukaan luku- ja laskutaito ovat välttämättömiä taitoja, jotta voidaan kehittää vaikeampia taitoja.

– Tämän hetken keskustelussa olemme tyytyneet – ja tämä koskee koko Eurooppaa – siihen, että olemme jälkeenjäänyt alue, johon kaikki teknologia tulee joko USA:sta tai Kiinasta. Sitten olemme hirveän tyytyväisiä, kun joku osaa edes käyttää sitä teknologiaa. Se on surkea suoritus. Meidän pitää pyrkiä siihen, että me kehitämme teknogiaa ekana.

Koko koulutuskeskustelun voi seurata täältä.

Henkistä huoltovarmuutta

Kulttuurista ja turvallisuudesta olivat keskustelemassa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, yrittäjä ja kulttuurintekijä Osmo Rauhala, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Mikael Pentikäinen nosti esille kulttuurialan tärkeä merkityksen kriiseissä.

– Yrittäjien näkökulmasta on hyvä todeta, että korona-aika teki konkreettiseksi ja läpinäkyväksi sen, mikä merkitys kulttuurialalla on kriisistä selviämisessä. Ajateltiin, että fyysinen terveys on tärkeä asia, mutta samaan aikaan ei ajateltu henkistä terveyttä. Edelleen on käsittelemättä, mitä kaikkea korona-ajan kulttuuriin suuntautuneet sulkutoimet aiheuttivat. Harva tietää, että kulttuurialalla on noin 20 000 yritystä ja joka neljäs on yrittäjä.

Mika Kalliomaan mukaan suomalaisten kriisinkestävyys on historian saatossa ollut erinomainen ja on sitä edelleen.

– Ilman tahtoa ja kykyä puolustaa kaikki muu varautuminen nollautuu. Suomen kansalla on hämmästyttävä kyky oppia ja nähdä isojen kriisien läpi.

– Ei ole sellaista yrittäjää, joka ei olisi vaikeuksien laakson kautta kulkenut, Pentikäinen huomautti.

Susanna Petterssonin mukaan henkisen huoltovarmuuden parantamisen kannalta olisi tärkeää lisätä kansallisen dialogin määrää. Hän muistutti, että Suomessa on totuttu toimimaan yhdessä.

– Olemme tottuneet tekemään yhdessä ja järjestäytymään sellaisten asioiden ympärille, jotka meitä kiinnostavat. Tämä on Suomelle tyypillinen piirre. Moni kansallisista kulttuurilaitoksista on alun perin synnytetty yhdistystoiminnan ympärille, Pettersson sanoi viitaten esimerkiksi Museovirastoon.

Osmo Rauhala korostaa kulttuuriperinnön suojelua osana henkistä huoltovarmuutta.

– Kulttuurista perimää ei voida tuoda mistään. Siinä pitää olla omavarainen. Siksi pitää varmistaa, että tärkeät kulttuurihistorialliset kohteet eivät ole tuhottavissa. Se on hyvin keskeinen osa suomalaisuutta. Taide on ennaltaehkäisevässä roolissa kriisinkestävyydessä.

Kulttuurikeskustelun tallenteen voi seurata täältä.

Jos olisi rajattomat resurssit…

Vaakunan lavan eläkekeskustelussa puhuttiin siitä, riittävätkö rahat yrittäjien ja nuorten eläkkeisiin. Mukana keskustelussa olivat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan toimitusjohtaja Heli Backman, Kevan johtaja Jaakko Kiander, työeläkeyhtiö Elon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto ja Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg.

Juontaja Salla Paajanen kysyi panelisteilta muun muassa sitä, mitä he muuttaisivat eläkejärjestelmässä, jos käytössä olisi rajattomat resurssit.

Yrittäjien Atte Rytkönen-Sandberg muuttaisi eläkejärjestelmää siten, että myös yrittäjien eläkejärjestelmässä olisi rahastointi työeläkkeiden tapaan. Tämä sai aikaan nyökkäyksiä muiden panelistien suunnalta.

Heli Backman käyttäisi resursseja puolestaan niin, että kaikki työ olisi eläketurvan piirissä. Nyt hänen mukaansa paljon pieniä keikkaluonteisia töitä jää eläketurvan ulkopuolelle.

Katja Veirto laittaisi enemmän panoksia osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen sekä palauttaisi aikuiskoulutustuen, jotta ”työurat kantaisivat läpi elämän”.

Jaakko Kiander puolestaan nostaisi pienimpiä eläkkeitä, joiden varassa eletään edelleen ”lähellä köyhyysrajaa”. Kiander nosti esimerkiksi vanhat naiset, joille ei ole kertynyt työeläkettä. Veirton tavoin hän tukisi myös ”integroitumista työmarkkinoille ja pysyvää työllistymistä”.

Eläkekeskustelun voi seurata kokonaan täältä.

”Nyt katoaa sellaista töitä, joita ihmiset eivät halua tehdä”

Tekoälykeskustelussa panelisteina olivat ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson, toimitusjohtaja Karoliina Partanen AI Finland Teknologiateollisuudesta, liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta, Elisan asiakaskokemus- ja kasvujohtaja Noora Lainio ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jussi Pirhonen.

Pirhonen kertoi, miksi tekoälystä on innostuttu ensimmäisten joukossa markkinointialalla. Hän on markkinointitoimisto Tovarin toinen perustaja.

– Generatiivinen tekoäly on tosi hyvä tekemään visuaalisia juttuja kuten kevyitä nettisivuja ja tekstiä. Se osuu markkinointialaan.

Noora Lainio kertoi, miten tekoälyä hyödynnetään Elisan asiakaspalvelussa.

– Tekoäly varmistaa jo nyt sen, että pystymme puhumaan puhelimessa ja käyttämään verkkoja sujuvasti. Asiakaspalvelussa tekoäly tallentaa tietoa ja auttaa asiakaspalvelijaa löytämään ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Asiakaspalvelijat kouluttavat tekoälyä koko ajan tehdessään työtään. Samalla he tekevät omasta työstään mielekkäämpää.

Karoliina Partanen toi näkemyksensä keskusteluun siitä, viekö tekoäly ihmisten työpaikkoja.

– Olemme 17 vuotta itkeneet tuottavuuden kasvun perään. Suomessa tuottavuus ei ole noussut 17 vuoteen. Nyt vihdoin saamme tekoälyn, joka voi nostaa tuottavuutta ja sitten itkemme, että työpaikkoja katoaa. Nyt katoaa sellaista töitä, joita ihmiset eivät halua tehdä. Kenellä on ikävä sitä, että googlaan koko internetin läpi löytääkseni vastauksen johonkin kysymykseen. Tekoäly tulee parantamaan elämänlaatuamme ja parantamaan työelämää.

Maria Rautavirran mielestä jokaisen työntekijän pitää opetella ChatGPT:n käyttöä. Hän näkee Suomella mahdollisuuden.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa kansalaisten sivistystaso ei mahdollista kattavaa digiosaamista. Suomalaisten vahvuus on metsäkoneissa, maataloudessa, sairaaloissa, kouluissa ja arjen tekemisessä, jossa ihmiset tuovat innovaatiot mukanaan. EU:ssa ihminen ei ole vain kuluttaja vaan kansalainen ja aktiivinen vaikuttaja.

Samaan hengenvetoon Rautavirta muistutti, että päätöksentekoa on nopeutettava.

– Puolessa vuodessa hukkaamme kaksi sukupolvea tekoälyä, jos mietimme aina vuoden sitä, miten reagoimme uuteen teknologiaan. Se on liian hidasta.

Tekoälykeskustelun tallenteen voi katsoa tästä.

Miten maakunta menestyy?

Vaakunan lavalla puhuttiin myös maakunnan menestyksen eväistä. Keskustelijoina olivat työministeri Matias Marttinen, Satakuntaliiton maakuntajohtaja Kristiina Salonen, Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Kari Varis ja Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.

Keskustelun tallenteen voi seurata tästä.

Muistot yksinäisyydestä kantavat yrittäjänä

Päivän Vaakunan lavalla päätti keskustelu nuorten yrittäjyydestä. Lavalla ovat asiasta keskustelemassa sarjayrittäjä Karoliina Kauhanen, maanviljelijä ja some-vaikuttaja Anne-Mari ”Amski” Tarkkio, sarjayrittäjä Niklas Nukari ja yrittäjä Aino Papinniemi.

Karoliina Kauhanen on yksi Commu-sovelluksen perustajajäsenistä. Sovellusta käyttää yli 100 000 ihmistä kuudessa eri maassa.

– Minua kannustaa yirtämään auttaminen ja avun pyytäminen. Siinä näkee oman työnsä vaikutuksen. Olin lapsena tosi sairas, minulla oli vakava epilepsia. Ollessani 16-vuotias opettelin uudelleen kävelemään. Muistan muistot syvästä yksinäisyydestä. Nyt koen, että on elämäntehtäväni varmistaa ettei kukaan muu koe sitä samaa.

Niklas Nukari kertoi saavansa motivaatiota yrittämiseen siitä, että ympärillä on motivoituneita ihmisiä.

– Jos porukassa on ihmisiä jotka antavat kaikkensa, tulee tunne, että minunkin täytyy jaksaa. Hyvä tiimi rakentuu voittamisen kulttuurista. Jos on ongelmia, pitää uskaltaa mennä keskustelemaan niistä.

Aino Papinniemi työskenteli aikanaan kaksi viikkoa R-Kioskissa, mutta huomasi pian, ettei se ollut hänen hommansa.

– Huomasin, ettei minusta ole palkkatyöntekijäksi kenellekään. Ykkösjuttu on se, että elämä on omannäköistä yritykseni kautta. Minulle on tärkeää oman jäljen jättäminen taiteen kautta.

Tallenteen nuorten yrittäjien keskustelusta voi seurata tästä.