Suurten yritysten pitkät maksuajat vetävät pienet yritykset tiukoille – Finavia ilmoitti yksipuolisesti 60 päivän maksuajasta
Suomen Yrittäjät on esittänyt, että maksuaikalain noudattamista valvomaan tulisi asettaa viranomainen, joka tarkkailee maksuaikoja. Tämä siksi, jotta suuret yritykset noudattaisivat lain mukaista 30 päivän maksuaikaa, eivätkä yksipuolisesti sanelisi pidempiä maksuaikoja.
Maksuaikalakia muutetiin vuoden 2015 toukokuussa Suomen Yrittäjien ehdotuksen mukaiseksi. Lain mukaan maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä.
Yhteistyökumppaneiden vaatimat pitkät maksuajat ovat kuitenkin yhä useamman pk-yrityksen ongelmana. Keväällä tehdyn Yrittäjägallupin mukaan 27 prosenttia vastaajien asiakasyrityksistä on pidentänyt maksuaikoja kahden edellisen vuoden aikana.
Suurin osa maksuaikoja pidentäneistä on suuria yksityisyrityksiä (63 prosenttia), mutta näin toimivat myös pienemmät yritykset (45 prosenttia).
Finavia tuore esimerkki maksuaikojen pidentäjistä
Lentoasemayhtiö Finavia on tuore esimerkki suurista yrityksistä, jotka pidentävät yksipuolisella ilmoituksella maksuaikojaan. Se ilmoitti elokuun lopulla yhteistyökumppaneilleen, että yhtiö ottaa syyskuun alusta lähtien käyttöön 60 päivän maksuajan hankintasopimuksissa.
”Lisäksi haluaisimme neuvotella määräaikaisesta 15 prosentin hinnanalennuksesta myymistänne tuotteista ja/tai palveluista. Tältä osin pyydämme Teitä ottamaan yhteyttä hankintaosastoomme”, lukee Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäen allekirjoittamassa kirjeessä.
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, ettei yksipuolinen ilmoitus riitä maksuaikojen pidentämiseen.
– Maksuaikalaki edellyttää, että yli 30 päivää ylittävistä maksuajoista tulee yritysten kesken nimen omaisesti sopia. Sanelu ei ole sopimista, eikä yrittäjän tarvitse yksipoliseen ilmoitukseen suostua. sanoo Toivonen.
Finavia perustelee kirjeessään yksipuolista ilmoitustaan koronan ilmailualalle tuomilla vaikeuksilla: ”Matkustajien määrä lentoasemillamme on pudonnut edellisvuoteen verrattuna noin 87 prosenttia ja liikevaihtomme noin 71 prosenttia maalis–kesäkuun aikana.”
”Olemme myös antaneet tuntuvia vuokranalennuksia yrityksille”
Finavian hankintajohtaja Tuomas Pitkänen kertoo, että kirje lähetettiin palveluiden ja tavaroiden toimittajille, koska pitkittyneen koronakriisin vuoksi Finavia on historiansa pahimmassa taloudellisessa ahdingossa.
– Viestissä on kyse siitä, että pystymme selviytymään pahimman yli, Pitkänen vastaa Yrittäjämedioille.
– Kirje on lähetetty valtaosalle kumppaneistamme, ja tähän mennessä useat yritykset ovatkin ymmärtäneet tilanteemme. Ne ovat tulleet vastaan ja suhtautuneet ymmärtäväisesti ehdotukseemme hinnanalennuksista ja tavallista pidemmästä maksuajasta, hankintajohtaja Pitkänen sanoo.
– Finavia on myös itse tukenut lentoasemalla toimivia yrityksiä monin tavoin esimerkiksi antamalla tuntuvia vuokranalennuksia ja joustanut muutoinkin sopimusehdoista, Pitkänen kertoo.
Lento- ja matkailualan osuus bruttokansantuotteesta on 2,7 prosenttia ja sen työllisyysvaikutus on yli 140 000 ihmistä. Pitkäsen mukaan on selvää, että alaa kohdannut kriisi vaikuttaa myös muihin toimialoihin, sillä lento- ja matkailualalla merkittävät kerrannaisvaikutukset monille toimialoille kuten palvelu-, rakennus- ja kuljetusalalle.
– Uskomme, että yhdessä joustaen selviämme lento- ja matkailualaa kohdanneesta katastrofista, Finavian hankintajohtaja Tuomas Pitkänen sanoo.
Maksuaikalakia muutettiin Suomen Yrittäjien aloitteesta
– Suomen Yrittäjät teki oikeusministeriölle lokakuussa 2013 ehdotuksen maksuehtolain muuttamisesta siten, että maksuajan pääsääntöiseksi enimmäiskestoksi yritysten välisissä sopimuksissa säädettäisiin 30 päivää, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen taustoittaa.
Suomen kansallista maksuaikalakia muutetiin vuoden 2015 toukokuussa Suomen Yrittäjien ehdotuksen mukaiseksi. Lain mukaan maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä. Yksipuolinen sanelu ei riitä.
– Pienillä yrityksillä ei ole sellaisia kassavaroja, joilla nämä voisivat paikkailla isompien yritysten kassavajetta. Yritysten pitää maksaa omat laskunsa ajallaan, mikä käy vaikeaksi, jos yritys ei saa omia saataviaan sovitun mukaisesti omilta yrityskumppaneiltaan, Toivonen toteaa.
EU:n maksuviivästysdirektiivissä maksuaika on pidempi. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksessa maksuaika ei saa ylittää 60 kalenteripäivää. Asiasta voidaan sopia toisin osapuolten kesken kuitenkin niin, että maksuaika ei ole velkojan kannalta selvästi kohtuuton.
Suomessa haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista.
– Esimerkiksi sesonkiluonteiseen kauppaan kuuluu perinteisesti se, että kauppiaat maksavat laskujaan tavarantoimittajille vasta varastojen liikkuessa. Emme tietenkään halua vaikeuttaa yritysten välisiä sopimuksia silloin, kun molemmat osapuolet haluavat sitoutua aidosti pitkiin maksuaikoihin, Toivonen painottaa.
Jopa yli 100 päivän maksuaikoja
Yli 90 päivän maksuaika ei ole poikkeus teollisuuden aloilla, sanoi sähköalan yrittäjä kesällä haastattelussamme.
– Pisin maksuehto on 93 päivää + kuluva kuukausi päälle. Eli jos laskutan tammikuussa, kesäkuussa rahat näkyvät tilillä. Ja jos laskutan esimerkiksi kuukauden ensimmäinen päivä, lisäaikaa tulee vielä 30 päivää, kolmea sähköalan yritystä pyörittävä Tuomas Raejärvi sanoi.
Yli 90 päivän maksuaikoihin on Yrittäjägallupin mukaan joutunut suostumaan viisi prosenttia vastaajista. Vastaajista 54 prosenttia ilmoittaa maksuajaksi enintään 30 päivää. Ikävä tieto on se, että 56 prosenttia vastaajista kertoo, ettei pitkistä maksuajoista ole sovittu yrityksen kanssa.
Jopa lähes 100 päivän maksuaika on lain mukaan mahdollinen, jos se perustuu osapuolten väliseen sopimukseen.
– Lähes kaikissa yritysten yhteydenotoissa toivotaan, että joku hoitaisi asiaa yrityksen puolesta siten, että saneluun tyytymätön yrittäjä pysyisi kumppaniinsa nähden nimettömänä. Yrittäjät pelkäävät, että jos he eivät suostu lainvastaiseen saneluun, seuraavaa sopimusta ei isomman yrityksen kanssa enää saada aikaiseksi. Sen vuoksi tarvitsemme lainsäädäntömuutoksia, jotta pienyrittäjän tarvitsema suoja toteutuisi aidosti maksuaikojenkin suhteen, Tiina Toivonen sanoo.
Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
