1.6.2016 klo 09:55
Uutinen

SY ei hyväksy kompromissia – Vaarana yhdistymisvapauden irvikuva

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että työntekijöitä edustavaksi sopijakumppaniksi hyväksyttäisiin myös luottamusvaltuutetut tai muut henkilöstön valitsemat edustajat.

Suomen Yrittäjät vastustaa ehdotusta, jonka mukaan paikallisen sopimisen osapuoleksi yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä kelpuutettaisiin vain luottamusmies silloin, kun työehtosopimuksessa on tällainen määräys.

Järjestö vaatii, että myös luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö saa tehdä paikallisia sopimuksia. Luottamusmiespakko vaikeuttaa järjestön mukaan paikallista sopimista pienissä yrityksissä ja tuhoaa haaveet työllisyyden parantamisesta Suomessa.

– Suomen Yrittäjät ei voi hyväksyä sitä, että vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kävisi työntekijöiden edustajaksi työpaikkasopimisessa, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Kiistassa on kyse hallituksen viime viikolla julkistamasta kompromissiesityksestä. Esityksen mukaan paikallisen sopimisen sopijaosapuoleksi hyväksyttäisiin vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies myös työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä, jos työehtosopimus sitä edellyttää.

Järjestäytymättömissä yrityksissä ei nykyään ole käytössä luottamusmiesjärjestelmää.

Suomen Yrittäjien vastauksen Juha Sipilän hallitukselle löydät kokonaisuudessaan täältä.

Luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja

Suomen Yrittäjät hyväksyisi lainsäädännön pohjaksi mallin, jossa paikallisen sopimisen työntekijöitä edustavaksi sopijakumppaniksi hyväksytään luottamusmiehen ohella myös luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valitsema edustaja.

Jos työntekijät haluavat sopia asioista koko henkilöstön ja työnantajan kanssa, sen pitäisi olla mahdollista.

– Nyt esitetty malli johtaisi yhdistymisvapauden irvikuvaan muutaman henkilön yrityksissä, joissa työntekijät ja työnantaja haluaisivat sopia työehdoista keskenään, Mäkynen sanoo.

– Helpottamalla paikallista sopimista laajasti palkkojen ja työaikojen osalta hallitusohjelman mukaisesti olisi ollut mahdollista luoda työpaikka yli 60 000 ihmiselle. Tässä työttömyystilanteessa tuntuu todella pahalta, että tätä mahdollisuutta ei käytetä. Se on kylmää kyytiä hallituksen omalle työllisyystavoitteelle, Mäkynen jatkaa.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta toteaa, että yleissitovuusjärjestelmä on järjestäytymättömien työnantajien kannalta ongelmallinen. Järjestelmä syntyi eduskunnassa vuonna 1971, Koskisen mukaan lähes olemattomien valmisteluiden pohjalta.

Koskinen vertaa yleissitovuusjärjestelmää kartellijärjestelmään, joka rajoittaa sopimus-, kilpailu- ja yhdistymisvapautta. Hän toteaa, että on luonnollista, etteivät yleissitovien työehtosopimusten osapuolet halua luopua omasta ”kartellinomaisesta asemastaan”.

Voit lukea Koskisen asiantuntijalausunnon kokonaisuudessaan täältä.

Pois kilpailukykysopimuksen ikeestä

Suomen Yrittäjät vaatii, että järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva paikallisen sopimisen mallin valmistelu irrotetaan kilpailukykysopimuksen toteutuksesta ja luottamusmiespakkoa merkitsevän mallin valmistelu lopetetaan niin sanotussa Timosen työryhmässä mietintöä antamatta.

– Jos talous halutaan kasvuun ja työttömille töitä, hallituksen pitää uudistaa työmarkkinoiden rakenteet ohjelmansa mukaisesti. Kannustamme hallitusta rohkeasti ottamaan välttämättömän uudistusvastuun. Siihen sillä on mandaatti, Mäkynen toteaa.

Suomen Yrittäjät on koonnut paikallista sopimista koskevia kysymyksiä ja vastauksia. Voit lukea ne täältä.

Katri Simola