Sydämen asialla – mummon perintölapiosta Maakunnalliseksi Vuoden nuoreksi yrittäjäksi

Maakunnallinen Vuoden nuori yrittäjä palkinto 2025 on myönnetty Pihaus Oy:n perustajalle ja toimitusjohtajalle, Jenna Pelttarille. Yritys erikoistuu vihersuunnitteluun sekä -rakentamiseen. Pihaus tarjoaa asiakkailleen viheralan palveluita suunnittelusta rakentamiseen ja hoitoon. Riihimäellä toimiva yritys tunnetaan erityisesti luonnonmukaisista ja monimuotoisuutta edistävistä pihoistaan, jotka suunnitellaan asiakkaiden arkea ja ympäristön kestävyyttä silmällä pitäen.

Polku yrittäjäksi alkoi mutkien kautta

Pihaus Oy:n tarina juontaa juurensa Pelttarin opiskeluaikoihin, kun hän oli mukana pyörittämässä opiskelijaosuuskuntaa. Pelttari huomasi tekevänsä suurimman osan osuuskunnan projekteista itse ja päätti käyttää energiansa oman yrityksen rakentamiseen.

– Sieltä tuli ensimmäiset isot opit yrittäjyydestä. Tehtiin virheitä, erityisesti talousasioissa, mutta siitä kasvoi ymmärrys vastuusta ja halu tehdä asiat paremmin. Se oli yksi iso ponnahduslauta siihen, että itse lähti yrittäjäksi.

Pelttarin ensisijainen haave oli olla rakennusarkkitehti, mutta kun tie yliopistoon ei auennut, päätyi hän hortonomiopintoihin, jotka kylvivät siemenen Pihauksen toiminnalle.

– Totesin, että mähän teen edelleen vähän samaa hommaa: elinympäristöjen kehittelyä ja suunnittelua viihtyisiksi. Se ollut semmoinen sydämen asia. Aloitin kotitoimistosta käsin Riihimäellä, mutta asiakaskunta oli silloin vielä Hämeenlinnassa. Se oli hyvää aikaa, rauhallista ja aika tasapainosta.

Sittemmin asiakkaita on kertynyt enemmän Etelä-Suomeen ja yritys on kasvanut kymmenhenkiseksi tiimiksi, jossa ydinporukka on pitkään pysynyt melko samana. Pelttari päätyi jälkikäteen opiskelemaan itsensä myös rakennusarkkitehdiksi.

Johtajuutta, delegointia ja arjen realiteetteja

Vaikka yrityksen kasvu on ollut hallittua, on se vaatinut Pelttarilta jatkuvaa sopeutumista.

– Alussa tein kaiken yksin, mutta 2021 vuoden jälkeen palkkasin työnjohtajat rakennus- ja hoitotiimiin. Oli Iso harppaus eteenpäin, että pystyin delegoimaan ne kaksi osa-aluetta oikeastaan kokonaan. Pyöritän kyllä edelleen paljon itse, mutta koitan antaa muillekin hommia ja silleen säästää omaa aikaa niihin kaikista tärkeimpiin tehtäviin.

Delegointi ei ole ollut helppoa. Pelttari käy jatkuvaa dialogia itsensä kanssa, pitäisikö hänen irtautua taloushallinnosta ja/tai suunnittelusta. Näin hän pystyisi keskittyä enemmän toimitusjohtajan tehtäviin, joita tulee kalenteriin aina vähän yllättäenkin. Pelttari kuitenkin toteaa luottamuksen omaan tiimiin auttavan.

– Hyvälle ja osaavalle porukalle on helppo jakaa hommia.

Hän myöntää myös, että esimiestyössä olisi vielä kasvun varaa.

– Olen välillä liiankin joustava. Mietin liikaa mikä on kivaa työntekijälle, vaikka pitäisi katsoa koko firman etua.

Ekologinen ajattelu ja alan muutos ajavat kehitystä

Pihaus tunnetaan erityisesti luonnonmukaisten pihojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Pelttari kuvailee työtä “sydämen asiaksi” ja kestävän kehityksen periaatteet näkyvät kaikessa toiminnassa niin kasvivalinnoissa, maamassojen käsittelyssä kuin materiaalihankinnoissa.

– Yritämme aina välttää turhaa maansiirtoa ja suosia ekologisia ratkaisuja. Meidän alalla tavarantoimittajatkin ovat edenneet tässä asiassa jo pitkälle, mikä auttaa meitäkin.

Pelttari seuraa alaa tarkasti ja näkee muutosten olevan sekä mahdollisuuksia, että haasteita. Uudistunut rakennuslaki tuo vihersuunnittelulle virallisen aseman erityissuunnittelun alana.

– Nyt siis pihasuunnitteluun tarvitaan pätevä tekijä, kun kohde on tavanomaista vaativampi sekä uudet rakennuskohteet tulee suunnitella tietomallipohjaisina. On hyvä, että tiedostetaan näiden hommien vaativan myös osaamista.

Pihaukselle uudistus tuottaa uuden opettelua, mutta ei harmia, sillä kaikki heillä ovat ammattilaisia. Hän on kuitenkin huolissaan alan vetovoimasta. Opiskelupaikkoja lakkautetaan pienen opiskelijamäärän vuoksi ja uusia ammattilaisia valmistuu liian vähän. Tämä tarkoittaa työntekijäpulaa erityisesti rakentamisen ja hoitotöiden saralla.

– Se tulee varmasti näkymään julkisten kohteiden rakentamisessa ja hoidoissa. Kunnilla ja kaupungilla on tiukkaa eli monesta viheralueiden hoidon kustannuksista on varmasti jouduttu leikkaamaan. Sen voi näkyä sitten myös tuolla hoitopuolella hoitovelan muodossa.

Rakkaudesta lajiin ja hyvin tehtyyn työhön

Pihauksessa ei tavoitella pikavoittoja tai nopeaa kasvua. Pelttari haluaa pitää yrityksen jatkossakin maltillisen kokoisena – korkeintaan 20 hengen tiiminä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu siirtyminen yhä enemmän myös julkisen rakentamisen puolelle sekä uusien palveluiden kehittäminen, kuten vihervalvonnan.

– Haave on, että säilytetään tämä kokonaisvaltainen malli, jossa suunnittelu, rakentaminen ja hoito tulee samasta paikasta.

Palkitsevinta työssä on nähdä valmis kohde ja saada vanha asiakas palaamaan.

– Joku saattaa muuttaa ja pyytää meidät tekemään pihan uuteenkin kotiinsa. Se kertoo, että ollaan tehty jotain oikein. Ne hetket inspiroivat.

Pelttari katsoo onnistuneesti suunniteltuja ja toteutettuja ympäristöjä “rakkauden silmin”.

Palkitseminen

Palkinnon saaminen tuli yllätyksenä, mutta se otetaan onnellisesti vastaan. Pelttari toteaa naurahtaen tuntevansa olonsa välillä huijariksi.

– Viimeisin tilikausi ei ollut paras mahdollinen ja silti tulee tunnustusta. Mutta kun miettii, mistä on alkanut – yhdestä tietokoneesta, tulostimesta ja mummon perintölapiosta – ja mihin on tultu, niin onhan se aika uskomatonta.

teksti: Ilona Wangel, Hämeen Yrittäjät

kuvat: Marianna Siitonen