YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Taajamassa maalla
Sijainti, tilat ja hinta – siinä kolme kovaa sijoittumisen kriteeriä, jotka harvoin pelaavat yhteen. Viimeistään hinta pilaa suunnitelmat väljistä työtiloista ja vaivattomasta saavutettavuudesta. Nurmijärveläinen muovialan yritys Rinotop Oy uskoo kuitenkin yhdistäneensä ne kaikki.
Rinotop ei nimenä juurikaan kuulu kuluttajan arkeen eikä elämänkaareen, mutta tuotteina kylläkin: raskaustestereiden muoviosia ja tuhkauurnien koristeruuveja ynnä muita ei niin mieleenpainuvia, mutta kokonaisuuksien kannalta erittäin olennaisia osia.
Yritys tunnetaankin paremmin teollisuuspuolella kone- ja laitevalmistajien keskuudessa muovikomponenttien sopimusvalmistajana. Alihankkijuuden lisäksi Rinotop suunnittelee ja valmistaa myös omia tuotteita, kuten rakennus- ja raudoituskorokkeita, jotka eivät nekään kerro monelle mitään, mutta rakennuspuolella kyllä tiedetään, kuinka betonille käy ilman niitä.
Varsin näkyvillä paikoilla sen sijaan keikkuvat viimeisimmän yrityskaupan kautta tuotevalikoimaan liitetyt hyötyajoneuvojen peilit. Tai keikkuisivat, jollei Rinotop valmistaisi myös niihin kiinnitysvarret. Rinotopin toiminta onkin vuosien saatossa jalostunut tuotesuunnittelun sekä muotti- ja tuotevalmistuksen myötä kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa toimitetaan osia kokonaisuuksiin ja laajan eri alojen yhteistyöverkoston kautta myös kokonaisia osia. Vientiä on ympäri maailman.
Tuotteet valmistetaan alun alkaen Yhdysvalloissa biljardipallojen valmistukseen kehitetyllä, sittemmin nykyaikaistetulla ruiskuvalutekniikalla, jossa sulaa muovimassaa ruiskutetaan valmistettavaa osaa vastaavaan muottiin. Valettavan muovikappaleen paino voi olla alle gramman painoisesta useisiin kiloihin, ja valmistussyklin pituus vaihtelee muutamasta kymmenestä sekunnista minuutteihin mahdollistaen laajan sarjatuotannon.
Asteittain stadista landelle
Vaikka muovi verrattain tuore materiaali onkin, voitaneen senkin kohdalla jo puhua pitkistä perinteistä. Ensimmäiset muovin kaltaiset aineet esiteltiin maailmalle 1860-luvulla varsinaisen vallankumouksen tapahduttua 90 vuotta myöhemmin. Tilanteen tasalla oli myös helsinkiläinen Harry Kerbs, joka ensimmäisten joukossa 50-luvun alussa toi edellä mainitun ruiskupuristustekniikan Suomeen. Alkuun pääkaupunkiseudulla toimineessa muovituotetehtaassa valmistettiin kodin käyttöesineitä, mutta vähitellen yritys löysi oman paikkansa teknisten osien toimittajana.
Kaupunkikiinteistö kävi kuitenkin ahtaaksi 90-luvulla, eikä tontti taipunut lisärakentamiseen, joten yrityksen oli uuden sukupolven johdolla hakeuduttava isompiin tiloihin Nurmijärven kasvukeskukseen Klaukkalaan. Seinät tulivat kuitenkin vastaan myös siellä ja matkaa jatkettiin muutama vuosi sitten vielä väljemmille vesille kunnan toiselle laidalle. Kookas ja sopivan hintainen kiinteistö löytyi Röykän maaseutukylän laidalta toimintansa lopettaneen styroksitehtaan tiloista.
Muutto Klaukkalasta maalle mahdollisti yrityksen markkinoinnista ja hallinnosta vastaavan Kira Kerbsin mukaan tuotannon korkeamman automaatioasteen ja koneiden asettelun väljästi, mikä vähensi meteliä ja lisäsi työmukavuutta. Varastotilaa on tarpeeksi ja rekat mahtuvat pyörähtämään pihassa. Sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa merkittävien liikenneväylien läheisyydessä ja teolliseen toimintaan jo entuudestaan tottuneessa yhteisössä turvaa myös työvoiman saannin.
Tilan tarve siis hellitti, mutta tontilla jäljellä oleva rakennusoikeus pitää toimitusjohtaja Janne Immosen mukaan herkullisesti yllä ajatusta toiminnan ja osaamisen laajentamisesta edelleen. Ja mikä ettei pitäisi; muovi taipuu ylivertaisten ominaisuuksiensa ansiosta edelleen moneen.
– Kunhan sen tuotanto ja käyttö on vastuullista, muistuttaa Immonen. Kertakäyttökulttuuri on Immosen mukaan tullut tiensä päähän, tosin Rinotop ei ole sitä koskaan edustanutkaan, ja touhun on mahdollisuuksien mukaan perustuttava materiaalin kierrätettävyyteen – mikä näin maalaisjärjellä ajateltunahan on itsestäänselvyys.
Teksti ja kuvat: Heli Heikkilä
HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan syntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.
