Tämä ryhmä on alv-uudistuksen väliinputoaja – Näin veronkiristys iskee yksinyrittäjään

EU:n arvonlisäverodirektiivin muutos vaikuttaa yritysten arvonlisäverotukseen vuoden 2025 alusta alkaen. Tällöin madollisuus soveltaa alarajahuojennusta poistuu kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Jatkossa alarajahuojennusta saaneiden yritysten on suoritettava arvonlisävero täysimääräisesti.

Alarajahuojennus on koskettanut verovelvollisia, joiden liikevaihto on ollut alle 30 000 euroa. Yritys on saanut huojennuksena osan arvonlisäverosta, kun yrityksen liikevaihto on ollut yli 15 000 euroa, mutta alle 30 000 euroa. Yritykset voivat hakea alarajahuojennusta vielä vuodelta 2024.

Vuoden 2025 alusta astuu voimaan myös toinen uudistus. Vähäisen toiminnan rajaa korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon. Näin ollen yritys ei jatkossa ole arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Yritys voi silti rekisteröityä arvonlisäverorekisteriin vapaaehtoisesti.

– Alarajahuojennus on hyödyttänyt erityisesti sellaisia yrityksiä, joiden myynneistä tilitettävä vero on ylittänyt hankinnoista vähennettävän veron. Tyypillisesti näissä tapauksissa puhutaan työvoimavaltaisista yrityksistä, joiden myynti kohdistuu pääasiassa suoraan kuluttajille, Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman sanoo.

Veronkiristykset laimenevat lähellä ylärajaa

Kun verovelvollisuuden alaraja nousee 20 000 euroon ja alarajahuojennus poistuu, verotus kiristyy liikevaihdoltaan 20 000–30 000 euron yrityksissä. Näitä yrityksiä on noin 32 000.

– Mitä lähempänä 30 000 euron liikevaihtoa ollaan, sitä pienemmäksi veronkiristys jää. Paljon on kiinni myös siitä, minkä verran yrityksellä on arvonlisäverollisia ostoja eli verovähennyksiä. 

Hellmanin mukaan 25 000–30 000 euron liikevaihtoluokassa veronkiristys jää jo melko pieneksi. Lähellä ylärajaa eli 30 000 euroa veronkiristys on enää hyvin maltillinen, sillä nykytilanteessa lähellä ylärajaa olevat yritykset ovat saaneet vain pienen osan tilittämästään verosta huojennuksena takaisin. 

– Nyrkkisääntö on, että mitä pienemmästä alarajahuojennuksesta olisi kyse, sitä pienempi veronkiristys on. Yrityksillä, joiden liikevaihto on vain hieman yli vähäisen toiminnan rajan ja joilla vähennettävää veroa on vähän, veronkiristys on lähtökohtaisesti suurin, Hellman sanoo.

Kun yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, se voi tehdä vähennykset kausittain antamillaan alv-ilmoituksilla.

“Nyrkkisääntö on, että mitä pienemmästä alarajahuojennuksesta olisi kyse, sitä pienempi veronkiristys on.”

Jukka-Pekka Hellman, Yrittäjät

”Pahimmilta kiristyksiltä vältytään”

Nykykäytännön mukaan yrittäjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, kun tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Kyseinen raja on ollut voimassa vuoden 2021 alusta lähtien. Yritykselle on voinut syntyä arvonlisäverovelvollisuus takautuvasti, jos raja on ylittynyt kesken tilikauden. Vuoden 2025 alusta voimaan astuvan muutoksen myötä velvollisuus rekisteröityä takautuvasti verovelvolliseksi poistuu eli verovelvollisuus syntyy vasta siitä hetkestä, kun liikevaihto ylittää arvonlisäverovelvollisuuden alarajan. 

Ilman vähäisen toiminnan rajan korotusta 20 000 euroon suurimmat veronkiristykset olisivat osuneet niihin noin 18 000 yritykseen, joiden liikevaihto on välillä 15 000–20 000 euroa.

– Vähäisen toiminnan rajan korotuksen vuoksi nämä yritykset ovat jatkossa lähtökohtaisesti vapautettuja arvonlisäverovelvollisuudesta. Vaikka siten onneksi kaikkein pahimmilta kiristyksiltä vältytään, pidän erittäin harmillisena, että valitettavan matalaksi jäävän alarajan myötä kuitenkin kymmenien tuhansien yritysten verotus kiristyy, Hellman jatkaa.

Yrittäjät on vaatinut, että alarajahuojennuksen poistumisen kompensoimiseksi vähäisen toiminnan raja olisi pitänyt nostaa 30 000 euroon. Tällöin yritysten verotus ei olisi kiristynyt.

– Myös Verohallinto on esittänyt hallinnollisista syistä vähäisen toiminnan rajan korottamista 25 000 euroon, joka olisi sekin ollut toivotumpi raja myös veronkiristysten kompensoinnin näkökulmasta katsottuna, Hellman huomauttaa.

“Ei kannata hätiköidä”

Jatkossa vähäisen toiminnan raja määritellään kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihdon perusteella. Siten vuoden 2024 liikevaihto vaikuttaa siihen, voiko yritys vuonna 2025 poistua alv-rekisteristä. Jos vuoden 2024 liikevaihto on alle 20 000 euroa ja yritys olettaa myös 2025 liikevaihdon jäävän alle 20 000 euron, se voi halutessaan poistua rekisteristä. 

– Yritysten ei kuitenkaan kannata hätiköidä rekisteristäpoistumispäätösten kanssa, sillä liikevaihdon suuruus ei aina yksinään määritä sitä, kannattaako yrityksen kuulua alv-rekisteriin vai ei. Nämä ovat tapauskohtaisesti harkittavia asioita. Poistumalla rekisteristä menetetään samalla ostoihin sisältyvän veron vähennysoikeus, Yrittäjien Hellman sanoo.

Yritykset, joiden hankintoihin sisältyvät verot ylittävät myynneistä tilitettävän veron, hyötyvät Hellmanin mukaan lähtökohtaisesti verovelvollisuudesta ja siten niiden voi olla kannattavaa rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.