23.2.2018 klo 19:02
Uutinen

Teeveestä tuttu koruntekijä aloitti varastokopista, valittiin vuoden käsityöyrittäjäksi ja nyt katseet maailmalla

”Naru kaulaan vai ravatti kaulaan”, kysyi Teemu Partanen itseltään, kun ongelmat olivat kasautuneet ja yritys oli ajautunut maksukyvyttömäksi. Hän päätti laittaa kravatin kaulaan. Katso myös video.

Sittemmin muodostunut visio on jaloteräksinen: olla seuraava Marimekko.

– ”Tuo on ihan marginaalituote, eikä edes onnistu. Se ei kestä”. Tutun korusepän sanat saivat minut suivaantumaan ja jokunen viikko tehtiin töitä. Onneksi en antanut periksi, rannekorusta tuli meidän lippulaivamme, Nikama Designin yrittäjä Teemu Partanen kertoi Yrittäjä-lehden haastattelussa.

Itsepintaisuus ja luova ”hulluus”, kuten hän itse kuvailee, ovat värittäneet korupajan reilun kymmenen vuoden historiaa.

Oululainen Nikama Design ui suomalaisten tietoisuuteen tammikuun alussa Nelosella esitetyn Leijonan Luola -tv-ohjelman lähetyksessä. Korupaja hyväksyttiin velkasaneeraukseen heinäkuussa 2017, mutta ennen sitä ehti tapahtua paljon. Koneinsinööriksi vuonna 2002 valmistunutta Partasta alkoi kiinnostaa korunvalmistus jo reilu kymmenisen vuotta sitten.

– 2006–07 silloinen vaimoni Päivi teki Ranka-vaatemalliston, josta lähdin leikkaamaan irti kuvioita. Hän istui vieressäni. Tein lentokonevanerista Ranka-kuviolla korvakorut. Siitä lähti ajatus, että haluaisin leikkauttaa korvakorut kirurgin teräksestä. Haaveeni oli hyödyntää ex-vaimoni kädenjälkeä.

Teemu perusti korusuunnittelijana työskentelevän ex-vaimonsa kanssa yrityksen vuonna 2009 ja otti ”hypyn tuntemattomaan”. Osakkaaksi lähti myös kaverin yritys. Partanen jatkoi päivätyössään Nokialla.

”Mukamas marginaalituote”

Partanen on loistava tarinankertoja. Selkärangan muodosta innoituksensa saaneen Ranka-rannerenkaan syntytarina on periksiantamaton. Partanen ei lannistunut Taigakorun luojan Juha Jangnerin tyrmäävistä sanoista, mukamas marginaalituotteesta, vaan puski eteenpäin. Ensimmäisen rannekorun muoto syntyi takomalla rannekoruaihiota pihatolpan ympärille.

– Ruoskin itseäni siitä, miten nämä työstetään ja miten se kiilto tulee. Kokeilin automaattielektrolyysikiillotusta, mutta ajattelin, että pitää saada kiilto mekaanisesti. Kiillotusjuttuja on isommille kappaleille kyllä. Ruuvasin keittiönpöytään porakoneita, ja tuli hirveä sotku joka puolelle. Hioin vesihiomapaperilla. Sitten löytyi oikeat menetelmät, oikeat hiontalaikat koneeseen.

Korupaja sijaitsi ensimmäiset vuodet omakotitalon keittiön kokoisessa varastokopissa. Partanen palkkasi työntekijän vuoden 2010 alussa, kun hän ei ehtinyt yksin vastata kysyntään.

Nokialla käytiin 2010-luvun alussa useita yt-neuvotteluja. Partanen tarjoutui ottamaan paketin ja kävelemään pois jo pariin otteeseen, mutta ”palkka vain nousi”. Sitten vuonna 2012 hän oli päättänyt irtisanoutua, tuli irtisanomispakettia tai ei, ja ryhtyä täysipainoisesti yrittäjäksi.

Kun omat tilat kävivät ahtaiksi, Partanen meni tapaamaan tunnettua jaloterästaitajaa Eero Hyrkästä Tornioon, piti löytää valmistuspaikka Rankakuvioiselle seinäkellolle. Aikaa kului, meni lopulta puoli vuotta ennen kuin Hyrkäs toimitti Nikama Designille protokappaleen.

Muutto omiin tiloihin – bisnes muuttui ihan toisenlaiseksi

Nikama_Design_Teemu_Partanen

2013 lokakuusta yrityksen tehdas ja galleria ovat olleet Kiimingin yrityskylässä. 120 neliön toimitilat jakaantuvat verstaaseen, galleriaan ja toimistohuoneeseen. Nykyisin verstaassa on särmäri, levyleikkureita, 32 tonnin puristin ja kiillotuskone. Tilat ovat siistit ja sotkuiset työt tehdään perähuoneessa.

Omiin tiloihin muutto merkitsi lisää velkaa. Se merkitsi myös, että kauppaa piti alkaa tehdä tosissaan.

– Nikama pyöritti 40 000 euron liikevaihtoa, meillä oli neljä lasta ja olin korviani myöten veloissa. Olin vähän, että huhhei.

Isoilta tuli järjettömiä myyntiehtoja

Tarinaan kuului takapakkeja ja isoimpana koetinkivenä avioero vuonna 2014, mikä vei työkyvyn.

Nikama Designin perustaja Teemu Partanen haki velkasaneeraukseen marraskuussa 2016. Heinäkuussa 2017 tuli päätös hyväksynnästä.

– Olin siinä tilanteessa, etten saanut enää mistään rahaa. Ainoa mahdollisuus oli hakea velkasaneerausta, joka antoi rauhoitusajan.

– Myin ihan saakelisti. Se tuotti tulosta ja ajattelin jo, etten haekaan velkasaneerausta. Yritykselle oli kuitenkin kertynyt jo iso velkataakka. Ulkopuoliset sanoivat, että vie vaan saneeraukseen asti, muuten firman pystyyn saattaminen tappaisi sinulta innon. Kaikki mitä tulee, katoaa.

Velkasaneerauksessa sovitaan velkojien kanssa velkojen leikkaamisesta.

– Ulkopuolinen tilintarkastaja teki lausunnon oikeudelle. Se keskusteltiin jokaisen velkojan kanssa läpi.

– Kun jotkut isot firmat kuulivat, että olen velkasaneerauksessa, heiltä alkoi tulla järjettömiä myyntiehtoja. Jännä juttu, kun rehellisesti kerroin velkasaneerauksesta, ne pisti multa luukut kiinni.

Kohtuuttomien myyntiehtojen vaatiminen teki Nikama Designin ylösnousun vielä vaikeammaksi.

– Kun kauppa tuli, piti ensin investoida itse.

Partanen joutui vaihtamaan yhtä pakkaustoimittajaa, kun se muutti sopimusehtoja. Velkasaneerauksen kestoksi kirjattiin kahdeksan vuotta. Partanen uskoo, että hyvä kasvu auttaa kuittaamaan velat jo tänä vuonna.

Suunta ylös

Vuonna 2017 liikevaihto kasvoi 29 prosenttia edellisvuodesta ja se tuli ”ilman Leijonia”. Tv-ohjelma Leijonan luola kuvattiin toukokuussa 2017 ja ohjelma näytettiin televisiossa tammikuussa 2018. Miehellä pitää olla kanttia, kun kävelee kertomaan puolen miljoonan yleisölle telkkariruudussa, että firma on 100 000 euroa pakkasella.

TV-esiintymisen myötä yritys on saanut paljon kiinnostuneita yhteydenottoja.

– Olin luullut, että Oulu on kyllästynyt Nikamaan, mutta ei.

* Lue koko juttu 22. helmikuuta ilmestyneestä Yrittäjä-lehdestä.

Tilaa Yrittäjä-lehti

Kuvassa Teemu Partanen (takana), poika Pyry Partanen.

TEKSTI Riikka Koskenranta KUVAT KuvaUljas

Liity Yrittäjiin!