Teollisuus: Suomessa osaamista mikromuoviongelman nujertamiseen – ”Karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois”

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen muovistrategian, jossa ongelmaa lähestytään enemmän kannusteiden kuin velvoitteiden kautta. Komissio lupasi lisää rahaa kiertotaloushankkeisiin.

Kun puhutaan mikromuoveista, puhutaan alle viiden millimetrin synteettisistä partikkeleista. Vesistöihin päätyy vuosittain noin 12,2 miljoonaa tonnia muovia maailmassa.

– Siitä valtaosa on kehittyvien maiden, kuten Aasian huonosta jätehuollosta johtuvaa. Kulutuksen kautta vesistöihin joutuu [primääri mikromuovia]. Isot lähteet ovat autonrenkaat ja muoviteollisuuden pelleteistä pääsee karkuun mikromuoveja, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Mitä muoviteollisuus on tehnyt ongelman suhteen?

Vesa Kärhä kertoo mikromuovin olevan heille myös resurssi ja raaka-aine. 1990-luvun lopulta lähtien Muoviteollisuus ry:llä on ollut ohjelma nimeltään Yksikään pelletti ei meiltä karkaa (operation clean sweep). Järjestö on kehottanut kaikkia jäsenyrityksiä sitoutumaan siihen.

– Vanhoja syntejä on, sitä ei käy kiistäminen, hän toteaa.

100 järjestön jäsenyrityksestä 30 käyttää Yksikään pelletti ei meiltä karkaa -menetelmää ja osaa jäseniä ohjelma ei koske, koska eivät käytä pellettejä.

– Ohjelmassa on erinäköisiä keinoja, maan läheisiä. On esimerkiksi asennettu filttereitä viemäreihin, ettei pääse enää viemäriin. Osalla tarrapaperi ympärillä, ettei jauhemaista pääse. Sitten on asennettu saostuskaivoja, kun tulee lasti pellettejä, lastaaja ei laita pelkästään letkua siiloon kiinni, vaan ympäröi ensi kankaalla kaivon suun.

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on Kärhän mukaan ollut toimiva keino. Sen tavoitteena on vähentää teollisen tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yhdessä kilogrammassa on 50 000 pellettiä.

– On tärkeää, ettei paineilmalla puhallella ympäriinsä ämpärinsä niitä. Jokainen karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois. Kun olen kiertänyt, niin Ruotsissa on ollut siisteimmät muoviteollisuusfirmat.

Suomella on tarjota ratkaisuja ongelmaan

– Jos itse saisin olla diktaattorina päättämässä, niin rannikkoalueiden jätehuolto laitettaisiin kuntoon. Suomessa on saatu Ämmässsuo [kaatopaikka] kiinni 30 vuodessa, ja siirrytty laitosmaiseen jätehuoltoon. Suomessa on paljonkin annettavaa, esimerkiksi syväkeräysastioita ja teknisiä apuja, Vesa Kärhä sanoo.

Uponor Oyj on mukana Lahden kaupungin kanssa kehittämässä hulevesijärjestelmää Vesijärven rannalla. Kärhän mukaan ajatuksena on kaapata muovi, joka on vettä raskaampaa.

– Meillä on tarjota täältä niin EU-maille kuin muillekin talousalueille myös useita omia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja roskaamisen estämiseksi. Olemme myös johtavia osaajia vesihuollossa ja jätekäsittelyssä.

Kiertotalous synnyttää lisää liiketoimintaa

Komission muovistrategian mukaan kaiken muovin tulee olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

– Näen, että starategia on aikaansa jäljessä. Suomessa kaikki kuluttajapakkaukset on kerätty talteen ja kierrätetty jo 1,5 vuotta, siihen on tarjottu mahdollisuus kuluttajalle. Muoviteollisuus pyrkii kaikessa tuotesuunnittelussa siihen, että se olisi kierrätettävää, Muoviteollisuus ry:n Kärhä sanoo.

Hänen mukaansa kierrätetylle muoville on löytynyt teollista käyttöä. Riihimäen muovijalostamon lajittelulinja puskee raaka-ainetta 70 prosentin hyötysuhteella.

Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa kertoi mediatilaisuudessa, että Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 suosituksen Euroopan kosmetiikkateollisuudelle luopua mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (a)t yrittajat.fi