28.3.2018 klo 11:06
Uutinen

TTL kehitti oppaan monikulttuurisille työpaikoille – Kerro uudelle tulijalle työpaikan kulttuurista

Maahanmuuttajien osaamista jää hyödyntämättä työpaikoilla, sillä moni heistä ei työskentele koulutustaan vastaavassa työssä. Työterveyslaitos on kehittänyt työpaikkaosaamisen kehittämisen mallin monikulttuurisille työpaikoille.

Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä – jopa joka kolmas. Suomessa työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä.

Työpaikkaosaamisen ulottuvuuksissa pulmia työpaikoilla

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaamista, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, vuorovaikutuksesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista. Siihen sisältyy myös työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöt, työterveys ja turvallisuus.

– Juuri nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa, toteaa vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen hankkeen mukaan useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta, koska omassa lähtömaassa asiat olivat olleet toisin.

Omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana.

Moni maahanmuuttajatyöntekijä oli omaksunut passiivisen kuuntelijan roolin, tutkimuksesta selviää.

– Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivatkin tarvita tavallista enemmän kannustusta osallistua. Tutkimuksessa ilmeni myös, että muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen tai puhetapaan, Toivanen summaa.

– Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi työntekijä ei välttämättä uskaltanut jäädä sairauslomalle.

Kielitaito heijastuu laajasti työpaikan toimintaan

Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, työn laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko.

– Maahanmuuttajien osalta monesti toteutuu se, että heidän toimintansa rajautuu organisaation sisällä hyvin kapeaksi eikä kieli- ja kulttuurimuuri madallu. Silloin osaaminen ei monipuolistu tai laajene, kertoo ohjelmapäällikkö Ari Väänänen Työterveyslaitokselta.

Kysy, kannusta, uskalla, osallistu

Tutkimustoiminnan pohjalta kehitettiin käytännönläheinen Moniosaa! Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille. Malli tukee työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

– Hankkeessamme haastatelluista maahanmuuttajista monet kertoivat, että heillä olisi edellytyksiä ja myös halua siirtyä vaativampiin tehtäviin, sanoo Väänänen.

Monikulttuurisilla työpaikoilla on paljon käyttämättömiä resursseja, jotka kannattaa ottaa paremmin käyttöön.

– Yhteinen keskustelu käyttämättömästä osaamisesta ja osaamisen kehittämiskohteista on hyvä alku osaamisen ja työn paremmalle yhteensopivuudelle.

Työterveyslaitoksen hanke toteutettiin vuosina 2015-2018. Keskeisimpiä käytettyjä aineistoja olivat kahdella elintarviketeollisuuden alan monikulttuurisella työpaikalla toteutetut haastattelut, Monimuotoisuusbarometri 2016.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi