Tukesin toimenkuva on valtavan suuri – ja sen olemassaolo on myös yritysten etu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli tuttavallisemmin Tukes, toimii monen asian vartijana. Olipa kyseessä sitten kylpyvaahto tai valtava kemiantehdas, niiden turva-asioita vahtii juuri Tukes. Ja vaikka lupa- ja valvontaviranomaisella onkin valta asettaa turvattomaksi todettu tuote tai palvelu jopa myyntikieltoon tai määrätä palautettavaksi, siihen turvaudutaan vasta viimeisenä konstina. Terveydenhuollon tapaan myös tuoteturvallisuudessa ennakointi kun on se tehokkain ja huokein keino. Viestintä on avainasemassa.

Mihin sitten tarvitaan sellaista tahoa kuin Tukes? Kuka sen olemassa olosta hyötyy, ja mikä on sen perimmäinen funktio? Muun muassa näihin seikkoihin valaistusta ovat lupautuneet tarjoamaan Tukesin tuoteyksikön johtaja Tuiri Kerttula ja ylitarkastaja Marika Keskinen. Heillä molemmilla on takanaan jo vuosikymmen Tukesin leivissä, ja molempien asemapaikka on Tampere. Tämä haastattelu tehdäänkin Tukesin Tampereen toimipisteellä vanhan kenkätehtaan kiinteistössä Attilassa.

Tärkeä turva

Tiiveimmin Tukesin missio on esitetty viraston virallisessa sloganissa: ”Suojan tuoja”. Se on oiva ja jopa myyvä kiteytys, mutta johtaja Tuiri Kerttula jalostaa ajatusta vähän pidemmälle.

– Tehtävämme on valvoa, että yritykset, jotka myyvät tuotteita tai tarjoavat kuluttajapalveluita sekä toisaalta esimerkiksi isot teollisuuslaitokset noudattavat niille asetettuja lainsäädännön vaatimuksia Me olemme siis olemassa sitä varten, että kansalaiset voisivat ostaa turvallisin mielin tuotteita tai vaikkapa viedä lapsiaan leikkipuistoon. Ihmisille on tärkeää, että on olemassa taho, joka varmistaa, että yritykset toimivat niin, miten niiden pitäisikin toimia, johtaja kertoo.

Unioni toi mukanaan muutoksen

Piipahdetaan hetkeksi taaempana. Kovin pitkää aikahyppyä meidän ei tarvitse ottaa. Aiemmin Turvatekniikan keskuksena tunnettu Tukes ei ole mikään ikiaikainen instanssi, sillä se syntyi vasta 1995. Tuolloin Teknillinen tarkastuskeskus ja Sähkötarkastuskeskus lyötiin yhteen. Taustalla oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin, joka tapahtui samana vuonna. Unioniin liityttäessä viranomais- ja tarkastustoiminnat haluttiin selkeämmin erottaa toisistaan. Turvatekniikan keskus oli perustettaessa noin sadan hengen virasto, joka toimi Helsingissä. Myöhäinen perustamisvuosi ei tosin tarkoita sitä, että turvallisuuteen liittyvää valvonta ja tarkastukset olisivat alkaneet vasta 1990-luvulla. Tosiasiassa vaikkapa kullan viranomaisvalvonnan historia ulottuu aina 1500-luvulle, ja paineastioihin liittyvää turvallisuuttakin alettiin säädellä viranomaistoimin jo 1800-luvun lopulla.

Lisää tehtäviä, lisää tekijöitä

Tukeslaisten määrä on vuosien saatossa yli kaksinkertaistunut, mutta niinpä on tehnyt myös sen tehtäväkenttä. Kuluttajaturvallisuuden valvontatehtävät siirtyivät Kuluttajavirastosta Tukesiin keskukseen vuonna 2010. Tuolloin toimintaa myös alueellistettiin, ja noin puolet viraston työntekijöistä siirrettiin Tampereelle. Vuotta myöhemmin Tukesin hoidettavaksi annettiin myös kemikaalien riskien arviointi ja valvontatehtävät sekä kaivoslain mukainen kaivosviranomaistoiminta. Sittemmin alueellistamista on jatkettu vielä kertaalleen, ja viraston tuorein toimipiste löytyy Rovaniemeltä. Erityisesti kaivostoimintaan liittyvät tehtävät on keskitetty sinne.

Tänä päivänä Tukesin henkilöstövahvuus on noin 270 henkeä. Tästä porukasta Tampereella työpiste on noin kolmasosalla. Vaikka Tukesilla onkin alueellisia toimipisteitä, sillä ei ole varsinaisia paikallisorganisaatioita. Toiminta niin Helsingissä, Tampereella kuin Rovaniemelläkin on valtakunnallista.

Tutista teollisuusjätteihin

Vaikka Tukesin lisäksi turvallisuutta valvoo moni muukin taho, kuten lääkeasioista huolehtivat Fimea sekä elintarvikkeiden osalta Ruokavirasto, kyllä Tukesille silti aika leveät hartiat on valvonnoissa asetettu. Tukesin sisäisessä keskustelussa puhutaankin ”valvonnan tavaratalosta”. Se tahtoo sanoa, että kovin on tehtäväkenttä laajanpuoleinen.

– Jos toisessa ääripäässä on isojen teollisuuslaitosten valvonta suuronnettomuuksien osalta, niin varmaan siellä toisessa päädyssä puhutaan lasten leluista tai tuteista. Mukaan mahtuu oikeastaan kaikkea niiden väliltä, Tuiri Kerttula kertoo. Ja siihen väliin jää tosiaan aika moni asia.

Monta kulmaa

Valvontaa tehdään Tukesissa myös useammasta eri näkövinkkelistä. Jos nyt jatketaan edelleen sillä tuttiesimerkillä, niin senkin osalta voidaan tarkastella niin tutista löytyviä kemikaaleja kuin myös sen mahdollisia mekaanisia vaaroja.

– Voidaan myös valvoa, että tuotemerkinnät ovat oikein ja käyttöohjeet kunnossa. Nämä ovat monesti hyvin käytännönläheisiä asioita. Jos esimerkiksi tuotetta ei saisi pitää auringossa, tulee se saattaa myös kuluttajan tietoon, Marika Keskinen selkeyttää.

Lisäksi Tukes valvoo esimerkiksi pätevyyksiä. Tästä hyvän esimerkin tarjoaa sähköalan ammattilaisista ylläpidetty rekisteri, jonne on listattu kaikki alan pätevyyden suorittaneet henkilöt. Tai se, että sähköasennukset on tehty juuri pätevän henkilön toimesta.

Case CE-merkinnät

Suurimmassa osassa tuotteita on oltava CE-merkintä, jonka valmistaja kiinnittää osoittaakseen, että tuote täyttää sitä koskevat vaatimukset. Tuotteita koskevissa direktiiveissä ja asetuksissa määritellään valmistajalle tarkat speksit esimerkiksi tuotteen suunnittelun ja valmistamisen suhteen. On valmistajan vastuulla varmistaa, että tuote on todella vaatimusten mukainen. On hyvä muistaa, että CE-merkintää ei myönnä mikään taho vaan valmistaja voi itse sen kiinnittää arvioituaan, että tuote on tehty vaatimusten mukaisesti. Tukes ei siis myönnä CE-merkkejä tuotteelle, mutta sen sijaan pistokokein hankkii tuotteita ja testauttaa niitä.

– Tukes käy sekä verkkokaupoissa että ihan fyysisissä kaupoissa etsimässä tuotteita ja sitten testauttaa ne, ylitarkastaja Marika Keskinen kertoo.

Testit Tukes ostaa pääosin ulkopuolisilta alantestauslaitoksilta joko Suomesta tai muualta Euroopasta.

– Tosin tietysti silmin nähtävissä oleviin puuteisiin voidaan ottaa kantaa ilman testaustakin. Esimerkiksi jos pienten lasten lelujen paristoihin pääsee helposti ilman työkaluja käsiksi, niin ei niitä sen enempää testata tarvitse, Marika Keskinen kertoo.

Murheellinen markkinakielto

Tukesilla on siinä mielessä iso valta, että jos tuotteessa on turvallisuuspuutteita tai tuote tai toiminta on muuten sitä koskevien vaatimusten vastaista, Tukes voi määrätä jatkotoimenpiteitä. Lievemmissä tapauksissa vaatimustenvastaisuudesta annetaan huomautus ja esimerkiksi kehotetaan liittämään tuotteen mukaan suomenkieliset käyttöohjeet. Jos tuotteessa on huomattavia turvallisuuspuutteita tai tuote on muuten merkittävästi sitä koskevien vaatimusten vastainen, eikä tuotteen korjaaminen turvalliseksi ole mahdollista, Tukes voi määrätä tuotteen kokonaan poistettavaksi markkinoilta.

Molemmat tukesilaiset painottavat sitä, että pahimmillaan asia voi tulla yrittäjälle hyvinkin kalliiksi. Pahimmillaan koko Suomeen tuotu tavaraerä voi joutua myyntikieltoon tai yrittäjä joutuu järjestämään tuotteen palautusmenettelyn eli kuluttajille ilmoitetaan tuotteen vaaroista ja pyydetään palauttamaan myyjälle. Ja silloin sen vastuun tosiaan kantaa yrittäjä.

– Etenkin näinä päivinä, kun on hyvin helppoa vaikkapa verkkokauppa ja tilata tuotteita ympäri maailmaa myytäväksi, kannattaa ehdottomasti varmistaa jo hyvissä ajoin, että ne täyttävät turvallisuusvaatimukset.

Ennakoiva toiminta on kaikkien etu

Jos yrittäjällä on mielikuva Tukesista pelottavina byrokraatteina, joiden olemassaolon tarkoitus on olla kieltämässä ja torpedoimassa kaikkea toimintaa, on haastateltavilla heille hyviä uutisia. Myyntikielto ja muut Tukesin määräämät toimenpiteet kun ovat aina se viimeisin ja äärimmäisin vaihtoehto. Ikävien tilanteiden välttäminen etukäteen on aina vaihtoehto numero yksi, ja aina myös tukeslaisten ensimmäinen pyrkimys.

– Tosiasiassa teemme todella paljon yritysten ohjausta ja neuvontaa. Emmekä me tee sitä niinkään kieltämisen ilosta, vaan pikemminkin haluamme olla apuna. Esimerkiksi minun omalla tontillani aika iso osa työstä menee siihen, että toimin yrityksille lainsäädännön tulkkina, Keskinen kertoo ja jatkaa.

– Käyn läpi ennakkoon tulevia direktiivejä, ketä asia koskee ja mitä se sitten tarkoittaa yksittäisen toimialan tai yrityksen kohdalla ja pyrin infoamaan asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Keskinen tiivistää.

Tukesilaiset huomauttavat myös kolikon toisesta puolesta. Valvonnalla kun nimittäin varmistetaan myös markkinatoimijoiden välistä tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

– Markkinavalvonnassa tärkeä tavoite on sekin, että pelisäännöt ovat yrityksille samat ja niiden mukaan mennään.  Eli varmistamme sitä, että kukaan ei pääsisi hyötymään siitä, että jättää noudattamatta lakia, Marika lisää.

– On myös yritysten etu, että turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa. Jos tuote täyttää Euroopassa asetetut vaatimukset, se on myyntikuntoinen myös muualla EU:n alueella. Siinä mielessä me tosiasiassa tuemme myös vientiä, johtaja lisää. Siitä viranomaiset ovat hyvillään, että enenevässä määrin yritykset ovat alkaneet tehdä tuotteiden turvallisuuden ja laadun tarkkailua. Se on myös se ideaalein toimintapa.

– Siinä on kyllä tapahtunut positiivinen muutos, että monet yritykset eivät jää odottelemaan, vaan alkavat tarvittaviin toimenpiteisiin myös ennakkoon ja aivan itsenäisesti huomatessaan turvallisuuspuutteita, johtaja kehuu.

Verkkokaupan suosio vaikeuttaa valvontaa

Oman haasteensa valvontatyöhön on tehnyt myös lisääntynyt kansainvälinen verkkokauppa. Viimeistään se on tehnyt kaikenkattavasta valvonnasta mahdotonta. Yksityishenkilön kiinalaiselta tai yhdysvaltalaiselta sivustolta ostama tuote kun ei välttämättä täytä mitään EU:n asettamia turvallisuusvaatimuksia.

– Kun ostaa jotakin verkkokaupasta unionin ulkopuolelta, on otettava huomioon, että tuote ei välttämättä täytä vaatimuksia. Joskus on hyvä miettiä, miksi joku tuote jossain ulkomaisessa verkkokaupassa on niinkin edullinen kuin onkin. Valitettavan usein siihen on syynsä, ehkä jossain on säästetty, vaikkapa turvallisuudessa. Ja jos jotain sattuu, niin se on sitten ikävämpi juttu, johtaja tuumaa.

Euroopan unionin tuotevaatimukset ja niiden valvonta on globaalillakin katsannolla ehdottomasti tiukimmasta päästä. Samalla viivalla ei taideta oikein olla kuin Australiassa.

–Kansallinen verkkokauppa ei kuitenkaan valvonnan kannalta sinänsä tuo vaikeuksia, vaan pikemminkin helpottaa esimerkiksi tuotenäytteiden hankintaa. Nettikaupassa myyvien on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nettikaupassa korostuu myyjän vastuu turvallisuuden ja ostopäätöksen kannalta oleellisten asioiden kertomisesta, täydentää Keskinen.

Vinkki yrityksille

Viestintä on viraston toiminnassa hyvin keskeisessä roolissa, vaikuttavuuden kannalta oikeastaan elinehto.

– Siis se, miten kaikki meillä oleva tieto saadaan kulkemaan sitä eniten tarvitseville, Marika Keskinen toteaa.

Yritykset ja yrittäjät ovat viestinnällisesti yksi keskeisimmistä kohderyhmistä.

– Yritysten pitää tietää aivan valtavasti asioita, ja uusia vaatimuksia tulee koko ajan. Se, miten näistä pysyy selvillä, onkin ikuisuuskysymys. Etenkin pienille yrityksille, joissa on vähemmän resursseja, tämä on iso haaste, johtaja myöntää.

Tukeslaiset toivovatkin, että mahdollisimman moni yrittäjä, jonka nykyinen tai tuleva toiminta saattaa liipata turvallisuusasioita, kävisi aika ajoin vilkaisemassa Tukesin sivuilta oman alansa uutisointia. Esimerkiksi uusista vaatimuksista tiedotetaan siellä hyvin kattavasti. Tätä asiaa helpottavat myös eri sektoreille luodut omat uutiskirjeet, jotka tilaamalla pysyy hyvin kartalla viranomaisvaatimuksista esimerkiksi sähkölaitteiden suhteen. Tukesin sivuilta löytyy myös Tunnen tuotteeni -oppimisympäristö (tunnentuotteeni.fi), jossa yritys voi käydä oman aikataulunsa puitteissa opiskelemassa tuotteita koskevia turvallisuusasioita, ja lopuksi käydä myös osoittamassa myös osaamisensa. tentin läpikäynyt saa käyttöönsä ns. Tunnen tuotteeni -merkin, jolla voi osoittaa vastuullisuuttaan ja osaamistaan.

– Lisäksi sivuiltamme voi tilata tiedotteita aihealueittain, Keskinen vinkkaa.

Uutuutena yhteistyö Pirkanmaan Yrittäjien kanssa

Myös aiheeseen liittyvät seminaarit kuuluvat Tukesin repertuaariin. Korona on luonnollisesti asettanut haasteita fyysisten tietoiskujen ja seminaarien järjestämiseen, mutta niitä on kyllä pidetty webinaareina poikkeustilanteessa. Hyvä esimerkki tästä on Tunnen Tuotteeni -webinaarisarja, jossa käytiin useampaan otteeseen läpi esimerkiksi tuotteisiin liittyviä vaatimuksia, dokumenttivaateita, erinäisiä merkintöjä ja rekistereitä sekä muuta yleistä yrityksiä kiinnostavia osa-alueita.

– Tavallaan webinaarit ovat olleet myös hyvä tapa saavuttaa pieniä yrityksiä, sillä niihin osallistumiskynnys on ollut matalampi, kun ei tarvitse esimerkiksi lähteä Helsinkiin koko päiväksi, johtaja huomauttaa.

Poikkeustilanteessa käyttöön otetuissa webinaareissa onkin löytynyt yllättävän paljon hyviä puolia. Tukesissa on nähty aina tärkeäksi yhteistyö elinkeinoelämän eri järjestöjen kanssa ja uutena yhteistyökumppanina on Pirkanmaan Yrittäjät. Hyviä kokemuksia on saatu myös Uusyrityskeskuksen kanssa noin vuosi sitten alkaneesta yhteistyöstä.

– Tavoitteena on, että saisimme hyvät yhteydet myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja voisimme hyvissä ajoin, vaikkapa jo yrityksen perustamisvaiheessa kertoa keskeisistä asioista, joita on huomioitava. Ikävintä olisi, että perustetaan vaikkapa verkkokauppa ja todettaisiin, että myyntiin kaavaillut tai hankitut tuotteet eivät täytäkään vaatimuksia. Juuri sellaisia asioita me haluamme ennakoinnilla välttää, tukeslaiset kertovat.

Kenen puolelle te olette?

Oikeastaan virasto voisi yhtälailla hyödyntää myös toisen valtion tahon slogania – Suomalainen voittaa aina. Sekin kun tuntuu tukeslaisia kuunnellessa pitävän kutinsa.

– Kerran eräs asiakas kysyi, kenen puolella me olemme. Se oli varsin hyvä kysymys. Toki me olemme kuluttajan puolelle, koska haluamme, että täällä myytävät tuotteet ja palvelut ovat käyttöturvallisia. Mutta yhtälailla olemme myös yritysten puolelle, sillä haluamme, että suomalaiset yritykset menestyvät, Marika Keskinen pohtii ja jatkaa vielä.

– Ideaali on se, että sekä valmistaja että kuluttajat hyötyvät meidän työstämme. Siinä mielessä mehän koetamme tehdä itsestämme viranomaisina tarpeettomia.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.8.2022