Tunteet ja ideologiset erimielisyydet hiertävät palvelusetelissä
Palveluseteli on varsin kätevä ja hyvä väline, jos asiaa tarkastellaan lain, ministeriöiden ohjeistuksien, kuntien virkamiesten tai asiakkaan näkökulmasta. Miksi papereilla hyvä asia on jäänyt lapsipuolen asemaan ja miksi se herättää voimakkaita kannanottoja?
Palvelusetelilain tavoitteena oli lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Siinä on joukko varsin yleviä ja hyviä tavoitteita lainattuna suoraan kuntaliiton sivuilta. Äkkiseltään luulisi, että asiaa siivittäisi vahva konsensus. Väärin.
̶ Asioiden edistäminen ja tästä puhuminen on vaikeaa. Faktat merkitsevät vähemmän ja tunteet nousevat pintaan. Taustalta nousevat ideologiset kysymykset ja mielikuvat värittävät keskustelua. Yksittäiset ylilyönnit antavat joillekin perusteen nostaa kaikki yksityinen toiminta tikun nokkaan, toteaa hämäläinen palvelusektorin yrittäjä.
Käytännössä palvelusetelien asema kuntalaisten palveluiden järjestämisessä on jäänyt mielikuvien varjoon. Esimerkiksi terveydenhuoltopalveluissa palveluseteleillä tuotettujen palveluiden arvo oli toissa vuonna Suomessa 15 miljoonaa euroa, joka edusti 0,1 prosenttia 11 miljardin euron kokonaispotista.
Hinnoittelu yleisin kiistakapula
Palvelusetelit tulisi hinnoitella siten, että ne ovat kohtuullisia ja niiden arvot perustuvat kunnan oman tuotannon hintoihin. Jälkimmäinen edellyttää, että kunnat selvittävät, mitä itse tuotetut palvelut maksavat. Tässä asiassa on todettu olevan merkittäviä puutteita kaikissa kunnissa läpi maakunnan.
̶ Keskustelua palvelusetelin käytöstä leimaa tasaisin väliajoin olettamukset ja haluttomuus kustannuksien avoimesta vertailusta yksityisen ja julkisen sektorin välillä, toteaa Hämeen Yrittäjien hankinta-asiantuntija Sanna Meronen-Vilenius.
Eräässä hämäläisessä kunnassa tuetun asumisen palvelusetelin arvo on määritelty 28 euroon vuorokaudelta. Alhainen hinta on johtanut yksittäisten asukkaiden velkaantumiseen ja nostanut esiin kysymyksen palvelusetelin hinnan kohtuullisuudesta ja siitä, pyrkiikö kunta säästämään palveluissa tukea tarvitsevan kustannuksella.
̶ Joissakin kunnissa palvelusetelin arvo on jäänyt jälkeen. Ja näihin joudutaan jälkikäteen hakemaan korotuksia. Kustannukset ovat nousseet ja palvelusetelien hinnat ovat jääneet kymmenen vuoden taakse, puuskahtaa asian esille nostanut palveluita tuottava yrittäjä.
Säästöjen ohella palveluverkko on tunteita nostattava aihe.
̶ Missä palvelua tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Säilytetäänkö kaupungin päiväkoti vai onko palvelun tuottajana yksityinen. Tässä asiassa tosiasioilla ei ole mitään merkitystä osalle päättäjistä. He pelkäävät kontrollin menetystä. Osalle palvelun hinnalla ei ole mitään väliä, jos tuottajana on oma kunta. Se, että joku tekee sillä liiketoimintaa, on valtuustosaleissa iso kysymys, summaa toinen palveluyrittäjä.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan Hämeen Yrityssanomien näköislehdetä tästä linkistä >>
