Turkisyrittäjä odottaa pikaisia korvauksia eläinten lopettamisista: ”Ei riitä, että maksetaan taskurahoja”

Pedersöressä yhtä Pohjanmaan suurinta turkistarhaa pyörittävä Mikael Knuts on yksi harvoja yrittäjiä, jotka ovat suostuneet kommentoimaan alan tilannetta julkisuudessa. Hänen tilallaan hieman alle puolet turkiseläimistä on minkkejä, suurempi osa kettuja.

– Ala varoo julkisuutta, koska yrittäjät ovat keskittyneet bioturvallisuuteen. Emme ole halunneet puhua mitään kesken prosessin, yrittäjä perustelee.

Prosessilla Knuts viittaa viranomaisten antamiin lopettamispäätöksiin ja eläinten testauksiin lintuinfluenssan varalta. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto Fifur ry on aloittamassa soittokierrosta tarhoille ja kartoittaa, millaisia toimenpiteitä ne ovat tehneet. Knutsin mukaan tarhojen bioturvallisuuden parantaminen edellyttäisi investointitukea.

”Koskettaa yrittäjän perhettä ja lähipiiriä”

Tähän mennessä lintuinfluenssaa on tavattu 24 turkistarhalla. Niistä 12 on saanut tai saamassa lopetusmääräyksen. Yhdeksän tarhaa on seurannassa ja lopetusarviointi on kesken kolmella tarhalla.

Viime viikolla Ruokavirasto kertoi aikovansa tehdä tarkastuksen kaikille Suomen noin 400 turkistarhalle lintuinfluenssariskin vuoksi. Knutsin yrityksessä tartuntoja ei ole todettu.

”Virologit katsovat lopettamiset kansanterveyden kannalta välttämättömiksi, mutta yksittäiselle tarhaajalle se on raskas toimenpide.”

Mikael Knuts, yrittäjä

Knutsin mukaan Suomessa tulisi miettiä laajemmin lintujen kantamien virusten uhkaa.

– Samoja tartuttajia on joka puolella. Me elämme niiden kanssa ravintolaterasseilla ja niiden ulkopuolella. Media on rakentanut tästä ikävää hysteriaa, joka kohdistuu turkistiloihin. Jos uhka olisi niin valtava, kattolokitkin olisivat vaarallisia. Silloin niiden määrää pitäisi rajoittaa.

Vuodesta 1985 alalla toiminut Knuts on huolissaan niiden yrittäjien puolesta, jotka ovat joutuneet lopettamaan turkiseläimiä. Tähän mennessä positiiviseksi testattuja eläimiä on tuhatkunta.

– Virologit katsovat lopettamiset kansanterveyden kannalta välttämättömiksi, mutta yksittäiselle tarhaajalle se on raskas toimenpide.

– Tilanne on kestämätön. Vähän sama kun asuisi omakotitalossa ja sitten joku vie avaimet ja olet koditon.

Vielä tähän mennessä konkursseja ei ole rekisteröity, mutta moni tarhaaja on vaikeuksissa.

– Jos yrittäjä on investoinut puolet kustannuksista tuotantoon ja se turkiseläinten tilat joudutaan tyhjentämään, se tietää konkurssia. Tilanne on yrittäjän kannalta hyvin ahdistava. Se koskettaa koko hänen perhettään ja lähipiiriä.

”Lintuinfluenssaa on ollut liikkeellä 30 vuoden ajan”

Turkistuottajat odottavat nopeita päätöksiä yrittäjille maksettavista korvauksista. Vielä niistä ei ole mitään tietoa.

– Odotusaika ei saisi olla liian pitkä, koska yritystoiminta pysähtyy, kun eläimet lopetetaan. Lopettamiset koskevat myös toiminnan rahoittajia, joille tulee siitä vaikeuksia.

Knutsin mukaan korvaukset olisi suhteutettava yrittäjien kustannuksiin, joita aiheutuu etenkin eläinten hoidosta ja päivittäisestä ruokkimisesta. Hän huomauttaa lisäksi, että korvauksissa tulisi ottaa huomioon turkiseläinten siitosarvo.

– Jokainen eläin on pitkällisen kasvatuksen ja jalostuksen lopputulos. Kun minkkipennut on lopetettu, yrityksen toiminta ei voi jatkua enää normaalisti. Jäljelle jäävät eläimet eivät riitä toiminnan ylläpitoon. Ei riitä, että yrittäjälle maksetaan taskurahoja ja sanotaan, että tehkää ensi vuonna enemmän suojatoimenpiteitä.

Tanskassa turkistarhaajat ovat joutuneet odottamaan korvauksia eläinten lopettamisista jopa vuosia.

– Uskomme ja toivomme, että Tanskan malli ei ole Suomen malli, Knuts kommentoi.

Knuts pitää itsestäänselvyytenä, että ala toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Hän vakuuttaa, että tiloilla tehdään kaikki voitava tartuntojen estämiseksi.

– Kahden koronavuoden aikana yksikään minkkitarha ei saanut tartuntaa. Me osaamme turvallisuuden ja osaamme suojata eläimiä kun tiedämme, että siihen on syytä. Lintuinfluenssan voimakkuuteen yrittäjät eivätkä viranomaiset olleet valmiita. Lintuinfluenssaa on ollut liikkeellä 30 vuoden ajan, mutta jostain syystä siitä tuli tänä vuonna normaalia isompi ongelma.

Minkkitarhaamisen täydellinen lopettaminenkaan ei yrittäjän mukaan ratkaisi ongelmaa.

– Influenssa jatkuu siellä, missä on isoja lintupopulaatioita. Minkki ei levitä tautia, linnut levittävät.

Vielä tähän mennessä lintuinfluenssa ei ole Knutsin mukaan vaikuttanut millään tavoin turkistuotteiden kysyntään, josta suurin osa tulee Kiinasta.