Tutkimus: Enemmistö lopettaisi tuotteen ostamisen epäeettiseltä yritykseltä – joukkorahoitus kiinnostaa suomalaisia
Uusi tutkimus selvitti, mitä suomalaisille tarkoittaa hyvä omistajuus. Tärkeimpänä asiana hyvässä omistajuudessa pidetään verojen maksamista Suomeen.
Muita merkityksellisiä asioita ovat työpaikkojen synnyttäminen Suomeen, vastuullisuus ja kestävät arvot. Suomalaisista lähes 90 prosenttia ajattelee, että omistajat kantavat vastuun yrityksen liiketoiminnasta.
Hiukan yllättävä tutkimustulos on, että omistajuus on kuitenkin usein kuluttajille epäselvää, sillä noin puolet vastaajista kertoo, ettei yleensä tiedä, kuka tai mikä taho yritysten ja tuotteiden takana on.
Osuuskunta Tradekan Kantar TNS:llä teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, kuka omistaa yritykset, joiden tuotteita tai palveluita he ostavat. Lähes kahdeksan kymmenestä (78 %) suomalaisesta sanoo voivansa lopettaa jonkin tuotteen tai palvelun ostamisen, mikäli sitä tuottavan yrityksen omistaja toimii epäeettisesti tai omien arvojen vastaisesti.
Erilaisiin omistajiin suhtaudutaan eri tavoin
Tutkimuksen julkistustilaisuudessa puhunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen nosti esiin kasvollisen yrittäjäomistajan neljä parasta piirrettä. Hän korosti, että nämä ovat hänen subjektiivisen seurannan tulos.
– Heitä yhdistää vahva kiitollisuus. He ovat kiitollisia omasta henkilöstöstään. Asiakas muistetaan aina ja kumppaneita kiitetään. Toisena he ovat käyneet matkan, joka ei ole ollut vailla vaikeuksia. Matkalla on ollut vastoinkäymisiä, Pentikäinen listaa.
Kolmanneksi hän nostaa yhdistäväksi piirteeksi vahvan yrittäjäpersoonan, usein visionäärityypin.
– Heillä on valtava halu antaa takaisin, sekä omalle maalle että lähiseudulleen. Isänmaallisuus, kotiseuturakkaus, halu antaa takaisin niille, jotka ovat matkalla auttaneet. Moni menestyksekäs yritys sijaitsee yrittäjän kotiseudulla, Pentikäinen pohtii kasvollisen omistajuuden hienoja piirteitä.
Erilaisiin omistajiin suhtaudutaan eri tavoin. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kertoo suosivansa yrityksiä tai tuotteita, jotka ovat kotimaisessa omistuksessa. Myönteisimmin suhtaudutaan kasvollisiin henkilöomistajiin, kielteisimmin pääomasijoittajiin ja rahastoihin. Yritykset ja osuuskunnat ovat omistajina suositumpia kuin valtio tai kunta.
Suomalaisista 70 prosenttia voisi lähteä joukkorahoitukseen mukaan
Uudet omistamisen muodot kiinnostavat suomalaisia, sillä seitsemän kymmenestä vastaajasta pitää mahdollisena, että voisi itse lähteä mukaan joukkorahoitushankkeeseen. Vähintäänkin todennäköisenä tätä pitää kolmasosa vastaajista. Todellisuudessa joukkorahoittajina ei ole näin moni.
Osuuskuntien jäsenet suhtautuvat joukkorahoitukseen vielä keskimääräistä myönteisemmin.
Omistamansa yrityksen tuotteita myös ostetaan – vastuullisuuden trendi on nousussa
Vastaajista 72 prosenttia voisi ajatella lähtevänsä vaikuttamaan yhteiskuntaan olemalla omistajana sellaisessa yrityksessä, jonka toimintaan uskoo, mikäli omaa taloudellista tilannettaan ei tarvitsisi huomioida.
Osuuskuntaa pitää hyvänä omistusmuotona 61 prosenttia vastaajista, vastakkaista mieltä on vain 13 prosenttia.
Osakesäästäjien keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius kertoo piensijoittajine osakesalkkujen koostuvan pelkästään suomalaisista yhtiöistä.
– Siitä huolimatta, että olisi järkevää hajauttaa ulkomaille. Vastuullisuuden osalta sijoittajat jakautuvat: osa valitsee kohteet eettisyyden perusteella.
Rothoviuksen mukaan vastuullisuuden trendi on nousussa.
– Koko ajan yhä useampi pitää vastuullisuutta tärkeänä. Vastuullisuudessa on monia eri tekijöitä, esimerkiksi corporate governance, eli yrityksen hyvä hallinnointitapa.
– Jos sijoittaja omistaa esimerkiksi Nokian renkaita, niin sitten hankkii Nokian renkaat autoonsa.
Hän ei kannata valtio-omistajuutta: ”valtio on surkea osakkeenomistaja”.
Kyselytutkimus toteutettiin TNS Kantarin toimesta verkkokyselynä kesäkuussa 2017 ja siihen vastasi noin 1 030 suomalaista. Tulokset edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä.
Riikka Koskenranta
