Tutkimus: Lapin ja Koillismaan matkailuyrittäjät tarvitsevat kausimuuttajia – ”Ilman heitä yrityksillä ei olisi tarpeeksi työntekijöitä”

Kausimuuttajat ovat tärkeä työvoiman lähde Lapin ja Koillismaan yrityksille, selviää muuttoliikkeiden tutkimiseen erikoistuneen Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kausimuuton ja pendelöinnin merkitystä matkailualalla. 

Syksyllä 2022 valmistuneessa tutkimuksessa Lapun ja Koillismaan matkailualan yrittäjiltä kysyttiin, mikä rooli kausimuutolla ja pendelöinnillä on turvaamaan työvoiman saatavuus, ja mistä he saavat työvoimaa. Lisäksi tarkasteltiin, miten kunta voisi avustaa yrityksiä lisäämään joustavaa työvoimaa kasvavalle matkailualalle. Myös koronapandemian vaikutuksia Lapin ja Koillismaan matkailualalle valotettiin tutkimuksessa.

Kyselyyn osallistuneista 19 yrityksestä kahdessatoista työskenteli kausimuuttajia vuonna 2019, ja yhdessä niistä peräti 100 kausimuuttajaa. Heitä oli lähtöisin sekä Suomesta että ulkomailta. Suurin osa toimi ravintola-alan työtehtävissä tai asiakaspalvelutehtävissä.

– Kausimuuttajat ovat tärkeä työvoiman lähde Lapissa ja Koillismaalla. Ilman heitä suurimmalla osalla vastanneista yrityksistä ei olisi tarpeeksi työntekijöitä, eikä työntekijöiden taitotaso olisi riittävä yrityksen tarpeisiin, toteaa tutkimuksen tekijä, KT Merja Paksuniemi Lapin yliopistosta. 

Pulaa kokeista ja tarjoilijoista

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä kuudessa työskenteli pendelöijiä vuonna 2019. Pendelöijien määrä oli yrityksissä selkeästi kausimuuttajien määrää pienempi. Pendelöijiä olikin useimmissa yrityksissä yksi tai kaksi henkilöä, mutta enimmillään viisi henkilöä. He toimivat suurimmaksi osaksi asiakaspalvelutehtävissä.

Kyselyyn vastanneet yritykset kertoivat, että työntekijöitä on ollut yleisesti vaikeinta löytää kokeiksi ja tarjoilijoiksi sekä siivous- ja huoltopalvelutöihin. Erityisen hankalaksi rekrytointikohteeksi nostettiin vastaanottovirkailijat.

– Vastaanottovirkailijan kriteereissä kielitaito oli yksi työntekijöitä karsiva kriteeri. Yrityksillä oli haasteita myös erä- ja luonto-oppaiden sekä esimiesten löytämisessä, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista.

Kunnallakin vastuunsa

Yritysten vastausten perusteella kunnat tekevät jonkin verran imagomarkkinointia työvoiman houkuttelemiseksi alueelle. Joissakin kunnissa se tapahtuu paikallisen matkailutoimijan kautta ja joissakin järjestetään yhteyksiä työvoimapalveluihin. Toisten vastaajien mukaan houkuttelu jää yritysten omalle vastuulle, tai kunta ei erityisesti avusta työvoiman houkuttelussa. Oman kunnan aktiivista roolia matkailun kehittämisessä myös kehuttiin.

– Kunnan toivottiin rakentavan tai järjestävän lisää asuntoja kausityöntekijöille ja ulkopaikkakuntalaisille, kuten edullisia vuokra-asuntoja. Lisäksi kuntien toivottiin tuovan kuntaa houkuttelevalla tavalla esille, jotta ihmiset kiinnostuisivat hakeutumaan kunnan alueella oleviin yrityksiin töihin, Heikkilä kertoo.

Korona romahdutti liiketoiminnan

Yritysten liiketoiminta oli tiedonkeruun aikana kesäkuussa 2020 hyvin hiljaista ja epävarmalla pohjalla. Erään vastaajan mukaan asiakkaat olivat vähentyneet 95-prosenttisesti, toinen kuvaili liikevaihdon romahtaneen. Monet yritykset olivat olleet kiinni huhtikuun 2020 alusta lähtien ja pysyivät edelleen kiinni. Henkilökunta oli lomautettu tai työllistetty muualle. Osa yrityksistä oli avannut jo toimintojaan, osa rajoitetusti tai avausta suunniteltiin. Toisaalta myös lisää työvoimaa kaivattiin.

Suurin osa vastaajista arveli liikevaihtonsa pienevän koronakriisin seurauksena ja kriisillä olevan pitkäaikaisvaikutuksia liiketoimintaan. Vuosi 2019 oli arvioitu nousujohteiseksi liiketoiminnan osalta. Koronakriisi muutti kuitenkin tilanteen ja vastaajat arvoivat, että pääsy takaisin 2019 tasolle saattaisi olla hidas. Myös rekrytointien uskottiin vähenevän. Vaikka moni arvioi toiminnan palautuvan ennalleen vasta muutaman vuoden päästä, arvioi osa kuitenkin varovaisen toiveikkaasti, että paluu koronaa edeltävään tilanteeseen on mahdollinen.