Tutkimus: Viidessä vuodessa vain kaksi pinnaa kasvaa yli 30 hengen kokoluokkaan
Koko Suomen kasvulle tärkeiden, alle 100 työntekijän yritysten toimitusjohtajia kartoittava Future CEO 2017 -tutkimus osoitti, että toimitusjohtajat hakevat yritykselleen kasvua ja toimivat kasvun ajureina.
Keskimäärin 6-päiväistä työviikkoa tekevien toimitusjohtajien työaika keskittyy asiakastyöhön, hallinnolliseen työhön ja operatiivisen työhön. Kuitenkin yritysten hallitus ja johtoryhmä odottavat heidän kehittävän strategista osaamistaan ja henkilöstöjohtamistaan nykyistä voimakkaammin.
Tutkimuksen otanta oli lähes 787 alle 100 henkeä työllistävän yrityksen toimitusjohtajaa ja hallituksen tai johtoryhmän jäsentä. Tutkimuksen kohderyhmä työllistää Suomessa tai ulkomailla vähintään 640 000 työntekijää.
Otannasta 22 prosenttia ei omistanut yritystä, jossa toimivat toimitusjohtajana.
Mitä pienempi, sitä enemmän asiakkaissa
Mitä pienempi yritys, sitä enemmän toimitusjohtajan työajasta kuluu asiakkaille, myynnille sekä operatiiviseen ja hallinnolliseen työhön. Yli puolet 2-10 henkilön yritysten toimitusjohtajista arvioi asiakastyön kuuluvan eniten työaikaa vieviin työtehtäviin.
Alle kolmen henkilön yritysten toimitusjohtajien työnajan käytössä korostuivat asiakastyön ohella myös operatiiviset asiat ja myyntityö.
Yrityskoon kasvaessa henkilöstön asioiden hoitaminen vie enemmän johtajan työajasta. Yli 30 hengen yrityksissä ajankäytössä korostuvat myös strategia- ja johtoryhmätyöskentely, ja pienimpien yritysten toimitusjohtajat osallistuvat vahvasti myyntityöhön.
Strategiatyössä kehitettävää
Julkistustilaisuudessa puhunut Pohjantähden toimitusjohtaja Arto Jurttila korosti strategia- ja asiakastyön yhteyttä.
– Kun pienyrityksen toimitusjohtaja on asiakkaissa, hän on modernin liikkeenjohdon kannalta juuri siellä, missä pitääkin olla. Mutta osaako hän käyttää se ajan yrityksensä strategian tekemisen, Jurttila havainnollisti.
Pk-yritysten toimitusjohtajat arvioivat selvityksessä omien johtamistaitojensa vahvuuksiksi muun muassa asiakaskeskeisyyden, ongelmien ratkaisukyvyn sekä hyvän ilmapiirin luomisen yritykseen. He pitävät hyvin kiinni lupauksistaan. Kehitettävää heidän omasta mielestään on strategiatyössä ja strategian jalkautuksessa yrityksen kaikille tasoille sekä globalisaation ymmärryksessä ja vastuullisuustyössä.
Vahva tahtotila kasvuun
Alle 100 hengen yritysten toimitusjohtajat arvioivat yrityksensä näkymät positiivisiksi vuonna 2017. Kasvuun panostaa 63 prosenttia yrityksistä, kun kustannussäästöjä korostaa vain 4,9 prosenttia. Sekä kasvua että kustannussäästöjä liiketoiminnassa painottaa 26 prosenttia yrityksistä.
Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseksi yritysten pitäisi toimitusjohtajien mielestä vahvistaa myynti- ja markkinointityötään (47,8 prosenttia arvioi tärkeäksi osa-alueeksi) ja panostaa oman yrityksen henkilökunnan hyvinvointiin, arvostukseen, osallistamiseen ja sitouttamiseen (40,4 prosenttia) sekä asiakkaiden ymmärrykseen ja vuorovaikutukseen (37,7).
Myös kansainvälistymisen (38) ja digitalisaation kehittämisen (32,9) sekä epäonnistumista pelkäämättömien rohkeiden kokeilujen (31,3) arvioitiin vahvistavan koko maan kilpailukykyä. Palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä harkitsisi kilpailukyvyn kasvattajana vain noin viisi prosenttia toimitusjohtajista.
Mikä lääkkeeksi kasvun hitauteen?
Future CEO 2017 –tutkimuksen mukaan vaikka suuri osa pk-yrityksistä haluaa kasvaa, on kasvun haasteena hitaus ja se, ettei pk-yrityksillä ole tahtotilasta huolimatta resursseja kasvaa. Valtaosa 2 -100 hengen yrityksistä jää alle 30 hengen yrityksiksi. Viidessä vuodessa vain 2 prosenttia yrityksistä kasvaa yli 30 hengen yrityksiksi, 6 – 10 vuodessa 3 prosenttia ja yli 10 vuodessa 19 prosenttia.
Eteran Tomi Hussi kommentoi tahtotilaa yrityksen kasvattamiseen.
– Kun yritys kasvaa, pitää malttaa valita ajankäytön elementtejä, mistä löytyy yrityksen kasvua. Johtoryhmästä ja hallituksesta voi saada peilipintaa omille ajatuksilleen.
Tilaisuudessa palkittiin Future CEO of the Year -kilpailun voittaja Hoivatilojen Jussi Karjula.
Tutkimuksen on toteuttanut Viewpoint Finland ja sen ovat tuottaneet Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Evli Pankki, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Ratkaisutoimisto Seedi ja Suomen Toimitusjohtajakoulu.
Kuvassa Tomi Hussi
Riikka Koskenranta
