Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle – uhka vai mahdollisuus?
Meillä on meneillään työvoimapalvelujen rakenneuudistus. Vuoden 2025 alusta kunnat ottavat suuremman vastuun alueensa työllisyydestä. Silloin noin 4300 TE-toimiston työntekijää siirtyy valtion palveluksesta kuntien leipiin. Kyse ei ole pelkästä työnantajan muutoksesta, vaan samalla on mahdollisuus tehdä jotain täysin uutta. Nyt on tärkeää hyödyntää tämä mahdollisuus.
Miksi muutos tehtiin? Uudistuksen tavoitteena on edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä. Kuntien elinkeinopolitiikan ja valtion työvoimapolitiikan koettiin kulkevan liian erillään, eikä tieto kulkenut tarpeeksi hyvin eri organisaatioiden välillä. Sanalla sanoen työttömät ja työpaikat eivät kohdanneet.
Uudessa mallissa kunnille annetaan valtiolta könttäsumma rahaa, jolla homma pitää laittaa kuntoon. Malliin on haettu kannustetta: mikäli työttömyysaste laskee ennustettua paremmaksi, kunnat voivat käyttää rahan muihin tarpeisiin – eli sitä ei tarvitse palauttaa valtiolle. Mikäli taas työttömiä on ennustettua enemmän, kunnat maksavat työttömyyskorvaukset omasta pussistaan.
Muutos voi olla uhka, mikäli samanaikaisesti ei kehitetä palvelutarjontaa ja sisältöä. Uhkana on myös se, että kunnat keskittyvät ainoastaan työttömiin unohtamalla sen, missä aidot työpaikat syntyvät – eli yrityksissä. Yritykset työllistävät yli 1,4 miljoonaa ihmistä Suomessa ja jos saatavilla olisi osaavaa työvoimaa, pystyisivät työllistämään enemmänkin. Yritykset ovat työttömien työnhakijoiden ja myös valmistuvien opiskelijoiden merkittävin työllistäjä. Siksi uudistuksen valmistelussa on tunnistettava yritysten tarpeet.
Tavoitteena tulisi olla aivan uudenlaiset työvoimapalvelut, jossa työttömät ja aidot työpaikat kohtaavat. Onko kunnilla esimerkiksi kiinnostusta löytää yhdessä yksityisen sektorin työvoimapalvelujen kanssa aivan uusia työnvälityksen malleja? Halutaanko nykyistä paremmin löytää piilotyöpaikkoja? Nähdäänkö työperäinen maahanmuutto mahdollisuutena? Uskon, että monella kunnalla tahtotilaa näihin tavoitteisiin löytyy.
Isoja päätöksiä on edessä pian. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä on tehtävä jo monia linjanvetoja, mm: mikä on työllisyysalueen koko, kuinka suuri jatkossa on oma henkilöstö, paljonko palveluista tehdään yhdessä yksityisen sektorin kanssa, minne toimipisteet sijoittuvat ja paljonko palveluista on henkilökohtaista tai digitaalista.
Uudistus vaikuttaa myös yrityskenttään vahvasti, joten nyt on tärkeää vaalia ja kehittää yhteistyötä yrityskentän ja muiden toimijoiden kanssa. Ratkottavia haasteita riittää ja ne koskettavat meitä kaikkia: riittääkö työntekijöitä jatkossa ja mistä osaavat tekijät saadaan, jotta yritykset voivat kasvaa ja kehittyä, ja sitä kautta tuoda hyvinvointia meille kaikille. Olemme yrittäjäjärjestössä jatkossakin valmiita rakentavaan vuoropuheluun ja yhdessä kehittämiseen.
Heta Vihervirta-Vuontelo
toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät
heta.vihervirta-vuontelo@yrittajat.fi
