14.7.2021 klo 09:39
Uutinen

Työntekijöiden määrä vaikuttaa yrittäjän jaksamiseen – lyhyempi työviikko jakaa mielipiteitä

Vaikka koronatilanne on helpottanut, yrittäjillä on laajalti jaksamisongelmia. Lähes neljännes kokee olevansa ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista. ”Yrittäjä on kiinni omassa oravanpyörässään ja väsyminen tapahtuu salakavalasti. Onkin tärkeää, että apua jaksamiseen pyydetään ajoissa”, Savon Yrittäjien varapuheenjohtaja Hannu Raatikainen korostaa.

– Mitä enemmän työntekijöitä on, sitä helpompi yrittäjän on irtaantua pitämään huolta itsestään. Yrittäjä ei lomaile kovin helposti, eikä se kaikilla aloilla ole mahdollista.

Savon Yrittäjien Päivi Aniaksen mukaan yrittäjällä on tapana huolehtia itsestään viimeiseksi, mikä vaikuttaa pienten yritysten ja yksinyrittäjien huonoon jaksamiseen.

– Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä enemmän löytyy liukumavaraa esimerkiksi taloustilanteen heitellessä.

Ikäpolvien erot näkyvät jaksamisessa

Yrittäjistä vain noin joka kymmenes on hakenut apua jaksamisongelmiin, kertoo Suomen Yrittäjien tuore Yrittäjägallup. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kuitenkin joka viides on hakenut apua. Tämä kertoo Aniaksen mukaan ikäpolvien eroista.

– Iäkkäämmät yrittäjät ovat kasvaneet ”pitää jaksaa” mentaliteettiin. Tämä muistuu mieleen 90-luvun laman aikana yrittäjäperheessä kasvaneena. Onneksi maailma on nyt erilainen ja ihmiset osaavat pyytää apua.

Raatikainen painottaa ulkopuolisen avun tärkeyttä. Yrittäjäjärjestö tekee töitä jäsenistönsä jaksamisen eteen, mutta avusta voi aina kertoa enemmän.

– Apua pyydetään usein vasta, kun väsymyksestä sairastutaan.

Puoliso on edelleen yrittäjän tärkein avun lähde. Toisena tulevat yrittäjäkollegat ja kolmantena ystävät. Työterveyshuollon merkitys on hieman kasvanut, muiden vähentynyt.

Yrittäjiä stressaa eniten korona

Eniten yrittäjiä stressaa koronapandemia (39 %), toiseksi eniten kiire (37 %) ja kolmanneksi eniten tulospaineet (30 %). Viime vuoden maaliskuussa tulospaine oli merkittävin stressitekijä. Se korostuu edelleen kaupan alalla. Kaupan ala on kuitenkin monipuolinen ja sen sisällä on eroja.

– Kaikilla kaupan toimialoilla tulospaineet eivät näy. Samaan aikaan erikoistavarakaupat ovat pulassa. Verkkokauppa ei aina korvaa kivijalkakauppaa. Lyhyet sesongit, pandemia ja suuret ketjut ovat syöneet monen leivän, Raatikainen kertoo tilanteesta.

Tulospaineet eivät ole kadonneet muiltakaan toimialoilta, vaikka tilanne onkin helpottunut.

– Pieniä yrityksiä on todella hankalissa tilanteissa toimialaan katsomatta, Raatikainen kertoo.

Kriisi on lyhentänyt työpäivää

Yli 50-tuntista työviikkoa tekee 37 prosenttia yrittäjistä, kun ennen koronakriisiä niin pitkää työviikkoa teki 44 prosenttia yrittäjistä. Raatikainen arvelee muutoksen johtuvan osittain siitä, että töitä on ollut vähemmän.

– Pandemia on vienyt töitä yrityksiltä. En ihmettele, jos työviikkojen lyhentyminen johtuu osittain siitä. Voi myös olla, että osaa hallinnollisesta työstä ei mielletä työajaksi.

Yksinyrittäjistä yli 50 tuntia viikossa työskentelee 25 prosenttia, kun yli 10 henkilöä työllistävistä 50 prosenttia. Anias näkee syyksi pienen työnantajayrittäjän vastuunkannon.

– Vastuun määrä nousee työntekijämäärän kasvaessa. Työnantajayrittäjän harteilla on hommata töitä taloon. Myös ihmissuhteet vaikuttavat pienemmissä yrityksissä – jos joudutaan leikkaamaan henkilöstöstä, siinä yleensä laitetaan kaveria lankulle.

Uutiset Islannin onnistuneesta työntekijöiden työajan lyhentämisen kokeilusta jakaa mielipiteitä. Aniaksella on omakohtaista kokemusta asiasta.

– Olen huomannut, että kun asioihin keskitytään ja ajankäyttöä tiivistetään, niin tulokset paranevat.

Raatikainen on skeptisempi. Iso osa yrityksistä on rakennettu nykyisen työaikarakenteen varaan ja muutos vaatisi suuria rakenteellisia muutoksia. Nyt olisi tärkeämpää keskittyä pandemiasta selviämiseen.

– Monissa yrityksissä valtaosa työtehtävistä tulee määrätystä työajasta. Yritykset on rakennettu tämän varaan. Yritykset taistelevat kannattavuusongelmaa vastaan ja työajan lyhentäminen pahentaisi tilannetta.

Yksinyrittäjät ilman työterveyttä

Vain 58 prosentilla yrittäjistä on käytössään työterveyshuoltopalvelut: 41 prosentilla sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoito ja 17 prosentilla vain ennaltaehkäisevä. Osuudet ovat pudonneet hieman koronakriisin alusta.

Yksinyrittäjistä vain 26 prosentilla on käytössään työterveyshuoltopalvelut. Yksinyrittäjiä on noin 70 prosenttia yrittäjistä. Yli 10 henkilöä työllistävistä työterveys on lähes kaikilla (96 %).

Lisätietoja:

Savon Yrittäjät
Hannu Raatikainen, varapuheenjohtaja, yrittäjä Hanx-Suomi Oy, 0400 272 750, hannu@hanx.fi
Päivi Anias, hallituksen jäsen, yrittäjä Markkinointi A-Focus, 044 97 30 301, paivi.anias@gmail.com