Ukrainan sodan vaikutukset heikentävät yritysten kannattavuutta – uusille markkinoille hakeudutaan silti aktiivisesti
Ukrainan sodan vaikutukset jakavat yritykset selkeästi kansainvälistä kauppaa tekeviin ja kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Tämä käy ilmi Savon Yrittäjien viikko sitten lähettämästä jäsenkyselystä, johon vastasi yli 400 pohjoissavolaista yritystä.
Sota ja Venäjän vastaiset pakotteet vaikuttavat merkittävästi tai jossain määrin 63 prosenttiin kansainvälisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin. Yllättävästi odotukset myynnin kehityksestä lähikuukausien aikana ovat kuitenkin samanlaisia sekä kotimarkkina- että kansainvälistyneissä yrityksissä, toteaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren.
Noin puolet kaikista yrityksistä arvioi myynnin pysyvät ennallaan ja noin viidennes ennakoi myynnin laskua 10–30 prosentilla tai vastaavasti myynnin kasvua samaisilla 10–30 prosentilla. Vaikka myynnissä ei nähdäkään merkittävää laskua, lähes puolet (46 %) kv-yrityksistä ennakoi kannattavuuden laskua ja tuloksentekokyvyn heikentymistä. Tämä selittynee kohonneilla kuljetus-, ja logistiikkakustannuksilla sekä kohonneilla raaka-aineiden hinnoilla. Suurin osa kv-vastaajista edusti teollisuutta (47 %) ja yli 10 henkeä työllistäviä yrityksiä ja nimenomaan tähän yritysryhmään sodan vaikutukset kohdistuvat voimakkaammin.
Vienti- ja tuontikauppaa harjoittavien yritysten huolenaiheita olivat vastapakotteiden vaikutukset, toimitusketjut sekä suurena yksittäisenä tekijänä huoli sodan vaikutuksista alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaan. Tämä luku oli vielä pieni Savon Yrittäjien ensimmäisessä Ukraina-kyselyssä, mutta oli nyt kohonnut 41 prosenttiin kv-yrityksistä. Yhteisiä huolenaiheita kaikille yrityksille ovat sähkön, energian ja polttoaineiden hinnankorotukset, korkotason nousupaineet sekä rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus.
Myönteisiä näkymiä löytyi vastauksista kuitenkin tasaisesti. Lähes viidennes nyt kansainvälistä kauppaa tekevistä yrityksistä kertoi laajentuvansa uusille markkinoille. Tämä on vahva signaali yritysten kilpailukyvystä sekä reagointinopeudesta, samoin kuin tuote- ja palvelutarjontaan jo nyt tehdyt muutokset, joita neljännes kv-yrityksistä kertoi jo tehneensä, kokoaa Aikio-Tallgren.
Kv- ja kotimarkkinayritysten vastaukset erosivat toisistaan suhteessa ulkomaisen työvoiman käyttöön. Kansainväliset yritykset ovat olleet kotimarkkinayrityksiä hanakampia palkkaamaan ulkomaalaisia jo aiemmin ja nämä yritykset suhtautuivat myös palkattavien henkilöiden kielitaitovaatimuksiin joustavammin. Viidennes vientiyrityksistä vastasi, että kielitaidolla ei ole työnteon kannalta merkitystä, suomen kielen alkeet ovat riittäviä neljännekselle yrityksiä. Kv-kauppaa tekevissä yrityksissä painotettiin sen sijaan englannin kielen osaamista (64 %). Kiinnostava yksityiskohta oli se, että kotimarkkinayritykset olisivat halukkaita palkkaamaan ukrainalaisia ja virolaisia työntekijöitä, kun taas kv-yrityksille työntekijän kotimaalla ei ole merkitystä.
Yritykset ovat kärsineet joko ajoittaisesta tai jatkuvasta työvoimapulasta viimeisen vuoden ajan. Kysyttäessä syitä siihen, että miksi yritys ei palkkaa ulkomaalaista työvoimaa juuri nyt, vastauksissa oli jälleen hajontaa riippuen siitä, toimiiko yritys kansainvälisillä markkinoilla vai ei. Euroopan talouskehityksen ja sodan aiheuttama epävakaus on hidasteena reilulle viidennekselle kv-yrityksistä. Nämä yritykset myös pitävät perehdyttämiseen tarvittavaa panostusta hidasteena.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren, p. 0400 404 346, paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi
markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Emilia Honkanen, p. 050 564 3824, emilia.honkanen@yrittajat.fi
