Ukrainan sota aiheuttaa epävarmuutta suomalaisyrityksille – silti kriisi voi avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Kun on vieraillut sekä Ukrainassa että Venäjällä lukuisia kertoja, maiden kulttuurit, toimintatavat ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi. Siksi Ukrainan sota on vaikuttanut syvästi eversti (evp.) ja yrittäjä Martti Herman Pistoon. Hän puhui Keski-Suomen Yrittäjien tilaisuudessa Jyväskylässä 5.5. Ukrainan ja yrittäjyyden suhteesta henkilökohtaisiin kokemuksiinsa peilaten.
Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus jäytää nyt paikallisten mieltä Ukrainassa, mutta se heijastuu myös suomalaisyrityksiin. Martti Herman Pisto näkee, että Venäjän ennustamattomuuden takia voimme tehdä vain skenaarioita tulevaisuudesta ja arvailla, mihin maailman talous tai politiikka menevät.
Eri maiden asettamat pakotteet Venäjää kohtaan ovat eläneet matkan varrella, mikä on tuonut haasteita suomalaisyrityksille pysyä kartalla ajankohtaisista muutoksista. Onneksi yrityksille tarjoavat ajankohtaista tietoa muun muassa Suomen hallitus, Suomen Yrittäjät, kauppakamarit ja Elinkeinoelämän keskusliitto.
”Epävarmuutta voi hallita realismin ja faktoihin pohjautuvan tilanneseurannan avulla. Avoimuus tiedonvälityksessä on erittäin tärkeää valtakunnallisesti ja myös yksittäisissä yrityksissä. Muuten käy helposti niin, että ikäviä asioita pyyhitään maton alle ja uskotaan jotain, mikä ei ole totta”, Pisto painottaa.
Hän uskoo, että vaikka kaikkia sodan kerrannaisvaikutuksia ja riskejä ei vielä tiedetä, sota voi avata suomalaisyrityksille myös mahdollisuuksia. Koska Venäjän-kauppa on lähestulkoon pysähtynyt, suomalaisyritykset ovat etsineet ja etsimässä Venäjän tilalle uusia markkinoita.
”Yhteistyö Suomen ja muiden länsimaiden välillä on lähentynyt, mitä yritysten kannattaa nyt hyödyntää. Nopea sopeutuminen ja ketteryys kannattaa ottaa yritysten prioriteetiksi, ettei vain tuudittauduta siihen, että tilanne menee nopeasti ohi. Todennäköisesti se ei edes palaudu ennalleen.”
Pisto haluaa valaa optimismia, että tällaisestakin maailmanlaajuisesta kriisistä on mahdollista selvitä, mutta se vaatisi ennen pitkää Venäjän johdon vaihtumista. Sitä ennen yritysten on ponnisteltava haasteiden kanssa eteenpäin muuttuvassa markkinatilanteessa.
Pakotteet kurittavat suomalaisyrityksiä eri toimialoilla
Länsimaiden asettamat pakotteet Venäjää vastaan ovat vaikuttaneet laajasti eri toimialoihin, mutta etenkin niihin teollisuudenaloihin, jotka liittyvät Venäjän valmiuteen hyödyntää korkeaa teknologiaa sotateollisuudessa.
”Lisäksi välillisiä vaikutuksia suomalaisyrityksille aiheutuu raaka-aineiden ja energian hintojen noususta sekä kuljetuskustannusten kohoamisesta. Samoin logistiikka on noussut aivan uuteen valoon, kun toimitusketjut ja materiaalien saatavuus ovat vaikeutuneet”, Pisto näkee.
Hevostalousyrittäjänä Pisto haluaa nostaa esiin etenkin maatalousalan yrittäjien kurjistuneen tilanteen.
”Tänä kesänä pelloille laitetaan viime vuoden lannoitteita tai sitten niitä ei pystytä laittamaan ollenkaan, koska lannoitteiden saatavuus on tyrehtynyt lähes täysin. Lisäksi maatalous kulkee koneilla, joten kohonneet polttoainekustannukset kurittavat yrittäjiä entisestään.”
Seurauksena on vääjäämättä esimerkiksi ruoan hinnan nousu, joka on ilmennyt kaupan hyllyillä jo nyt. Kun entistä isompi osa kotitalouksien menoista uppoaa ruokaan, ihmiset karsivat usein seuraavaksi vapaa-ajan vietostaan ja muista ikään kuin ylimääräisistä palveluista.
”Pitkällä aikavälillä tällä voi olla ikäviä vaikutuksia muun muassa suomalaisten matkailu- ja palvelualojen yritysten kannattavuuteen”, Pisto huomauttaa itsekin matkailuyrittäjänä.
Nato-jäsenyys voi tarjota uusia bisnesmahdollisuuksia
Millainen merkitys Nato-jäsenyydellä sitten olisi Suomelle ja suomalaisyrityksille? Piston mukaan Nato-maissa on ollut havaittavissa empatiaa Suomen asemaa ja tulevaisuutta kohtaan, mikä on lisännyt maamme tunnettuutta kansainvälisesti.
Kun Pisto itse oli Nato-joukkojen mukana Balkanilla Kosovon jälleenrakentamisessa, hän näki lähietäisyydeltä, miten Nato-maat pääsivät osalliseksi jälleenrakentamishankkeisiin.
”Jos Suomi olisi Naton jäsenmaa, se mahdollistaisi tasavertaisen kilpailun muiden jäsenmaiden kanssa. Taloudellisesti kyse ei ole vain sotateollisuudesta, kuten panssarivaunuista tai lentokoneista, vaan myös siviilitarkoituksiin kohdistuvasta teollisuudesta, kuten rakentamisesta.”
Lisäksi Natossa Suomi pääsisi mukaan erilaisiin yritysturvallisuusmenettelyihin, joihin sillä ei ole ollut toistaiseksi mahdollisuutta kuin niin kutsuttuna PfP-maana (Partnership for Peace).
Koska Suomi tunnetaan maailmalla korkean koulutuksen sekä teknologian ja innovaatioiden kotipesänä, Suomella voisi olla tärkeä rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa. Pisto muistuttaa, että maallamme on omakohtaista kokemusta ja historiatietoa, miten jälleenrakentaminen onnistui sotiemme jälkeen.
”Ukrainan sodan toipumisvaihe voi kuitenkin olla yllättävän raju. Markkinat voivat kuumeta herkästi ja lieveilmiöt yleistyä, kun talouden imu alkaa toden teolla. Siksi rajoituksilla ja sopimuksilla tulisi ehkäistä ylikuumenemista jo ennakkoon”, Pisto korostaa.
Nelli Leppänen
