Ulkoministeri Elina Valtonen kannustaa suomalaisyrityksiä hakemaan järjestörahaa: ”YK:lla valtavia hankintoja vuosittain”

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kannustaa suomalaisyrityksiä hakemaan nykyistä enemmän kansainvälisten järjestöjen rahoitusta.

– Täytyy sanoa, että siinä suomalaiset yritykset voisivat olla parempia. Esimerkiksi YK:lla on valtavia hankintoja vuosittain, Valtonen sanoo.

YK tekee hankintoja eri maista muun muassa turvatakseen kasvosuojainten, ruokatarvikkeiden ja erilaisten materiaalien toimitukset eri puolilla maailmaa oleville kriisialueille.

Valtonen vieraili viime viikolla Kööpenhaminassa, missä hän keskusteli asiasta Suomen suurlähettilään Harri Kämäräisen kanssa.

– YK:n hankinnat suomalaisilta yrityksiltä olivat viime vuonna 12 miljoonaa euroa, tanskalaisilta yrityksiltä 1,4 miljardia euroa, hän vertaa.

– Ero ei selity sillä, että YK:n hankintoja koordinoiva toimisto sijaitsee Kööpenhaminassa. YK arvottaa kaikkien jäsenmaiden yritykset samalle viivalle.

Tekoälyosaaminen tuo valtaa

– On selvää, että kun Suomi tukee Ukrainaa, puolustusteollisuuden mahdollisuuksille on suurempi tilaus kuin koskaan.

Puolustusteollisuuden tukemisen mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ovat Valtosen mukaan kasvaneet Suomen liityttyä Naton jäseneksi.

– Teknologista osaamista on sovellettavissa sotilasteollisuuteen monin tavoin. Kyberulottuvuus on tärkeässä roolissa. Maalla, joka hallitsee tekoälyä, on valta. Nato-jäsenyys avaa mahdollisuuksia paitsi infran rakentamisessa, myös tele- ja dataverkoissa ja palveluiden puolella.

Valtosen mukaan kotimaisen palveluteknologian vienti on ollut kasvussa erityisesti Yhdysvaltoihin. 

– Hallitukselta tulee kaikki poliittinen tuki vientiponnisteluja kohtaan.

”Natossa valtavasti bisnesmahdollisuuksia”

Yksi Nato-jäsenyyden mahdollisuuksien puolesta puhuva yrittäjä on Nivalassa toimivan puolusteollisuuden alihankintaa tekevän Pro Estore Oy:n Tommi Löytynoja. Hän pitää jäsenyyttä myönteisenä asiana puolustusteollisuuden kannalta.

– Jäsenyys helpottaa Nato-maiden yhteishankintoja, joista osa voi kohdistua Suomeen.

Hallitusten kautta etenevät puolustusvälinekaupat konkretisoituvat tilauksiksi verrattain pitkällä viiveellä. Juuri nyt esimerkiksi ammusten kysyntä on kuitenkin niin hurjaa, ettei vastaavaa ole nähty sitten toisen maailmansodan.

Nato-jäsenyyden merkitystä ei ole nivalalaisyrittäjän mukaan vielä täysin ymmärretty Suomessa. Hän viittaa liiketoiminnan kasvumahdollisuuksiin useilla eri aloilla. 

– Nato etsii jäsenmaista puolustusteollisuuden innovatiivisia ratkaisuja. Suomessa on paljon esimerkiksi ohjelmistoalan kokemusta, josta Nato voisi olla kiinnostunut. Rohkaisen yrityksiä olemaan yhteydessä Suomessa oleviin Naton yhteyshenkilöihin. Suomi voi hyötyä tilanteesta tässä vaiheessa, kun Ruotsi ei ole vielä jäsen. Moni luulee, että Nato on vain suihkukoneita ja panssarivaunuja, mutta siellä on valtavasti bisnesmahdollisuuksia.