Hallituksen puheenjohtaja Marko Oksa vastaa Hio-Mexin talouspuolesta ja toimitusjohtaja Mika Sassi asiakashankinnasta sekä markkinoinnista. Kuva: Meeri Utti
11.2.2022 klo 11:00
Uutinen

Uudella tiimillä uuteen alkuun – Hio-Mexin henkilöstö osti työpaikkansa porukalla

Hio-Mex rakentaa osia unelmien rekkoihin. Yrityskaupan jälkeen on mahdollisuus jahdata unelmia uusin voimin.

– Olisin itse tehnyt, mutta kun ei ole noita vehkeitä, vitsailee Juha Järvinen, joka on tuonut rekka-autonsa korjattavaksi tuusulalaisen Hio-Mexin verstaalle.  

Suunsoitto on tauotonta, mutta Järvinen on kiitollinen avusta, kun rekan pakoputkiston hitsausliitos on pettänyt. Muuten hän olisi joutunut lähteä korjauttamaan liitosta Pohjanmaalle saakka, missä rekka on rakennettu. 

Hio-Mex on erikoistunut ammattiliikenteen erikoisvarusteluun. Se valmistaa muun muassa rekkojen karjapuskureita, kattovalotelineitä, alleajosuojia, työvalotelineitä, kiinnitystelineitä erikois- ja lisävaloille sekä rakentaa kuljettajille osia, joista voi koostaa unelmiensa rekan. 

Tällä hetkellä hitsaamassa on toimitusjohtaja Mika Sassi.  

– Täällä kaikki tekevät vähän kaikkea, hän toteaa.  

Verstaan ulkopuolella Sassi vastaa asiakashankinnasta ja markkinoinnista.  

Sassi on perustaja Ilpo Sassin poika. Alun perin sukupolvenvaihdoksena suunniteltu omistajanvaihdos muuttui yrityskaupaksi viime keväänä, ja nykyään Hio-Mexin omistaa Sassin lisäksi hänen setänsä, hitsaaja ja visionääri Tero Sassi, hitsaaja Katri Tuominen, talouspuolesta vastaava hallituksen puheenjohtaja Marko Oksa sekä kuljettajayrittäjä Mika Auvinen, joka ei ole päivätöissä Hio-Mexissa. 

Mika Sassi hitsaa asiakkaan auton pakoputkea. Kuva: Meeri Utti

Tärkeät omistajanvaihdokset  

Hio-Mexin omistajanvaihdostarina on samaan aikaan tyypillinen ja hyvin epätyypillinen. Tyypillistä on se, että yrityksen perustaja Ilpo Sassi oli omistajana yli 70-vuotiaaksi, vaikka Mika Sassi otti toimitusjohtajan velvollisuudet hoitaakseen jo vuonna 2010.  

– Viime tippaan omistajanvaihdos meni meilläkin, Marko Oksa toteaa. 

Usein yrittäjä ei halua luopua yrityksestään, joka on kuin lapsi ja vähintään elämäntyö. Moni ei näe mitään myytävää, ja joillekin myymisen ajankohta ehtii mennä ohi. Myös odotukset myyntihinnasta saattavat olla epärealistisia.  

Marraskuun alussa julkaistu Omistajanvaihdosbarometri kertoo, että yli puolet 55-vuotiaista yrittäjistä aikoo luopua yrityksestään vuoteen 2024 mennessä. Noin 25 000 yritystä uhkaa alasajo.  

Omistajanvaihdokset ovat tärkeitä, sillä ne turvaavat työpaikat sekä yrityksen kehitys- ja toimintaedellytykset. Jos yrittäjä päättää luopua yrityksestä, hän todennäköisesti lakkaa satsaamasta kehittämiseen ja investointeihin. 

Finnveran mukaan noin 30 prosenttia omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. 

 – Tulokset korostavat yritysten omien kehittämistoimien merkitystä: Mitä enemmän yritystä kehitetään sitä paremmin se pysyy kilpailukykyisenä ja löytää ostajan tai jatkajan. Aktiivisimpia uuden kehittämisessä ovat perheyritykset, joissa suunnitellaan sukupolvenvaihdosta, tutkimuksesta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vastannut vararehtori, dosentti Elina Varamäki sanoo. 

Yrittäjäporukka kokoon 

Hio-Mexissä yrityksen alasajo ei ollut vaihtoehto. Alun perin suunnitelmissa oli, että Mika Sassi ja hänen sisarensa Sari Huttunen jatkaisivat perheyritystä. Ajan kuluessa mieli muuttui. 

– Sari ei lopulta halunnutkaan yrittäjäksi, vaan jatkaa yrityksen palveluksessa vastaten maahantuonnista ja logistiikasta. Minä halusin yrittäjäksi, mutta en yksin, Sassi kertoo. 

Marko Oksa oli tuttu mies, jonka kanssa sukupolvenvaihdoksesta oli tullut puhetta useammassa käänteessä. Oksalla on ollut teollisuusalan kunnossapitopalveluita tarjoava yritys, jonka hän myi jo vuonna 2001 ja jäi ostajalle töihin. Noin 20 viime vuotta hän on toiminut laatu- ja prosessisuunnittelutehtävissä pörssiyhtiön muun muassa IT- ja HR-osastoilla.  

– Päätin asioista, mutta päätökset pörssiyhtiössä eivät vaikutuksiltaan aina olleet sitä, mitä halusin. Korona-aikana työnantajalla alkoivat yt-kierrokset pyöriä, ja päätin, että on hyvä sauma lähteä yrittäjäksi. 

Muutkin osakkaat innostuivat lähtemään mukaan, ja uusi yrittäjätiimi alkoi olla kasassa.  

Kuva: Meeri Utti

Apua löytyi internetin lisäksi Finnverasta, Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Keukesta sekä yrityssektorin konsultilta.  

Lopulta asiat etenivät vauhdilla. Tammi-helmikuussa tulevat yrittäjät pitivät viikottaisia palavereja siitä, miten edetään. Takaraja yrityskaupalle oli huhtikuu, jolloin tilikausi päättyi. Uuteen tilikauteen lähdettäisiin uudella omistajaporukalla. 

Erikoinen rahoituskuvio 

Se epätavallinen osuus Hio-Mexin yrityskaupassa oli rahoituksen järjestyminen. Pankkien kanssa neuvotteluista ei tahtonut tulla mitään. 

– Ne olivat todella nihkeitä. Meidän olisi pitänyt laittaa omaa rahaa paljon ja kiinnittää omaisuuttamme hammasharjoja myöten. Perheellisinä emme halunneet sitä. Jos yritykselle tulisi kuperkeikka, paljon lyijykynää enempää ei jäisi, Oksa sanoo. 

Rahoitus järjestyi, kun myyjä eli Ilpo Sassi tarjoutui rahoittajaksi. Hän lainasi yrittäjille rahat yrityksensä ostamiseen kuukausirahaa vastaan. Näin yritys lyhentää velkaansa. 

– Tämä oli suoraviivaisempaa kuin pankin kanssa, Oksa sanoo.  

Ilpo ja vaimo Ritva Sassi käyvät silloin tällöin kahvilla. 

– Yrityksen kuulumiset kiinnostavat heitä molempia varmasti aina, mutta hyvin he ovat osanneet irtaantua. Yritys on alkanut elää omaa elämäänsä, Oksa sanoo. 

Melkoista rallia 

Hio-Mex on käynyt läpi toimintojaan ja uudistanut palveluitaan. Se muutti kahdesta hallista yhteen ja luopuu pintakäsittelytoiminnastaan.  

Hio-Mexin reilut 10 viime vuotta ovat olleet raskaita muutosten vuosia ja kehitystoimet ovat jääneet jalkoihin. Liikevaihto painui pakkaselle ja voimat valuivat kehittämisen sijaan arjen pyörittämiseen, mikä on vuoden 2008 talouskriisin jälkeen ollut jatkuvaa muutosta.  

– Metalliteollisuudesta katosi paljon tekijöitä halvempiin maihin. Se osui meihin alihankkijoina. Kun joku loppui, tilalle oli vaikea keksiä mitään. Meiltä loppuivat vähän rahkeet kesken ja tuli nuupahdus. Korona-aikakaan ei ole ollut helppo, Mika Sassi kertoo. 

Uudet yrittäjäkollegat ja konsultit pakottivat katsomaan yritystä uusin silmin: Mikä on kulurakenne, missä voi säästää? 

– Meillä oli esimerkiksi pihassa kolme konttia, joissa oli tuotteita ja työkaluja. Vuokraa maksettiin joka kuukausi, mutta ne eivät olleet tuottavaa liiketoimintaa. Nyt talous on sellaisessa kunnossa, että voimme itsekin luottaa tulevaan, Oksa kertoo.  

Suunnitelmissa on tuotekehityshanke rakennuspuolelle, mikä kasvattaisi henkilöstöä ja voi jatkossa moninkertaistaa liiketoiminnan. Turvapuolelle on tulossa uusia tuotteita, jotka tukevat olemassa olevaa toimintaa. Uusia kumppanuuksia ja vientisuunnitelmia on pöydällä.  

– Asioita näkee eri tavalla, kun on oma nimi papereissa. Puoli vuotta on ollut melkoista rallia, Sassi toteaa. 

Kuva: Meeri Utti

Hyödynnä palveluita 

Vielä yksi kysymys: mitä kaikkea yrityskauppa on opettanut? 

– Tässä oppii nöyräksi. Pitää edetä asia kerrallaan. 10-12 tuntia on maksimi, mitä voi tehdä päivässä ja viikonloput on hyvä pitää vapaina. Muuten palaa loppuun. Emme ole korvaamattomia, Oksa kiteyttää. 

Sassi kehottaa hyödyntämään tietolähteitä, joita on runsaasti.  

– On paikalliset yrittäjäjärjestöt, konsultit ja ilmaisia palveluita. Yritykset ovat erilaisia ja yrityskaupat ovat erilaisia. On hyvä saada erilaisia näkökulmia ja kiteyttää sitten itse. 

Yrittäjyyttä molemmat uskaltavat suositella.  

– Jos ihminen kokee, että on idea ja halu tehdä omaa bisnestä, yrittäminen on tehty helpoksi. Rohkeasti vain eteenpäin, Oksa sanoo 

– Ei se ole maailmanloppu, jos ei onnistu, Sassi toteaa. 

Väylä kehitykseen

Omistajanvaihdosbarometri 2021 kertoo, että ikääntyvien yrittäjien lisäksi omistajanvaihdoksia toteutuu enenevässä määrin nuorempien ostajien ja myyjien kesken. Yrityskaupoista kehittyy entistä tärkeämpi osa pienten yritysten luonnollista strategista kehittämistä ja kasvua. Omistajanvaihdos nähdään yhä useammin kehittämisen työkaluna yrityksen elinkaaren eri vaiheissa, ja niitä tapahtuu myös mikro- ja pk-yrityksissä. 

Yrittäjäksi tullaan aikaisempaa useammin ostamalla yritys, oma yrittäjäura päätetään aikaisempaa useammin myymällä yritys, ja liiketoimintoja kehitetään niitä ostamalla ja myymällä.  

Juttu on julkaistu YrittäjäPlus -lehden numerossa 6/2021.

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola