Uudenmaan Yrittäjien uusi puheenjohtaja Mikko Ahtiainen – maailmankiertäjä asettui yrittäjäksi

Mikko Ahtiainen on perheestä, jossa yrittäjyys on sukuvika. – Katselin touhua skidistä asti ja ajatuksissa syntyi kaksi juttua, joita halusin tehdä: kiertää maailmaa ja perustaa yritys, Ahtiainen kertoo. Maapallon hän onkin kiertänyt arviolta 15 kertaa. Elämänkokemuksen perusteella on syntynyt näkemyksiä kehittää yrittäjyyttä – ja yrittäjäorganisaation toimintaa, nyt Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajan pallilta.

Keravalla vuonna 1970 syntynyt Ahtiainen opiskeli sähköinsinööriksi ja lisäsi opinnoiksi myöhemmin MBA:n. Palkkaa maksoi ensin Suomen ABB, mutta vuonna 2008 perhe muutti Montrealiin, jossa mies pestautui paikalliseen ABB:hen kauppaamaan taajuusmuuttajia. Reilun neljän vuoden jälkeen, joista osa kului Calgaryssä, perhe palasi Suomeen. Oli aika toteuttaa se yrittäjyys.

– Juttelin screenibisneksessä yrittävien kavereiden kanssa Keravalla ja aloin saada ideaa. Kiinnostuin myös alasta ja niin perustin screenejä maahantuovan ComWallin vuonna 2017, Ahtiainen muistelee.

Yritys toimittaa screenejä ja laadukkaita julkaisujärjestelmiä, jotka soveltuvat esimerkiksi mainosnäytöille, infonäytöille, auditorioihin tai vaikkapa urheilukentille. Yritykset ja yhteisöt käyttävät näitä LED-seiniä, infonäyttöjä ja muita mainospintoja tehokkaaseen tiedottamiseen.

– Usko oli tiukalla – ensimmäistä tilausta sai odotella yhdeksän kuukautta. 2018 oli hyvä vuosi, 2019 kauppa taas jämähti ja olin kuoppaamassa koko operaatiota. Kehitin sitten liiketoimintaa aktiivisesti, siirryin loppuasiakasbisnekseen ja hoidan jälleenmyyntiä itsekin.

Mikko Ahtiainen on yksinyrittäjä, jolla on kotitoimisto Pukkilassa, vaikka hän onkin jäsenenä Porvoon Yrittäjissä.

– Suomessa voisi olla paljon enemmän yrityksiä. Yrittämiselle ei ole esteitä ja yrityksen perustaminen on helppoa. Varttitunti PRH:n (Patentti- ja Rekisterihallitus) sivuilla ja firma on pystyssä. Yrittäjillä on myös kohtuuhyvät turvaverkot.

– Mutta yritystoiminta ei voi lähteä vääristä lähtökohdista. Jos yrittäjä ei viihdy alalla, mennään metsään. Yrittäjällä pitää myös olla läjä itsekuria ja vahva halu tehdä.

Yritykset kasvamaan

– Joku on sanonut, että lopputulos on kehno, jos yhdistetään hämäläinen hitaus ja suomenruotsalainen varovaisuus, Ahtiainen virnistää.

– Yrittämisen riskit on syytä ymmärtää hyvin, mutta niitä on turha murehtia joka päivä. Riskit voivat pahimmillaan olla kasvun este. Varautuminen on toimialakohtainen juttu. Itse koetan maahantuojana ottaa huomioon maariskin. Minulla toimittajariski on oleellisempi asia kuin luottotappioriski. Kun myyn laitteen, tilauksen yhteydessä otetaan etumaksu. Luottotappioriski on olematon.

Ahtiainen pyrkii itse kasvattamaan omaa yritystään lähinnä verkostoitumalla, sillä hän viihtyy yksinyrittäjänä. Verkostoitumiseen yrittäjäyhdistys on hyvä ympäristö.

Yrittäminen luo hyvinvointia

– Yrittämisellä on selkeä yhteys yhteiskunnan hyvinvointiin. Valtion tulot riippuvat bruttokansantuotteesta (BKT) ja kokonaisveroasteesta. Veroasteen määrittelee hallitus, BKT:n yksityinen liiketoiminta, Ahtiainen toteaa.

– BKT:tta voidaan kasvattaa lähinnä yksityisen rahan voimalla ja liiketoiminnan kautta. Esimerkiksi mitä enemmän tehdään julkishallinnon hankintoja inhouse-yhtiöiden kautta, sitä vähemmän BKT kasvaa. Inhouse-hankinnoilla siis ammutaan omaan jalkaan.

– Lisäksi julkisomisteiset yritykset ovat harvoin kasvuyrityksiä, kun taas yksityisellä puolella on intoa kasvattaa yrityksiä.

Ahtiainen esittää kysymyksen: Miten on mahdollista, että saksalainen perheyritys voi ostaa Suomesta telakan? Vastaus: Koska se on tarpeeksi iso ostaakseen telakan.

Miksi puheenjohtajaksi?

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja mm. vetää hallituksen työtä. Tehtäviin kuuluvat myös julkikuva ja tiedottaminen. Ahtiainen sanoo pitkään halunneensa vaikuttaa.

– Jäsenmäärät järjestötoiminnassa ovat laskusuunnassa vähän kaikkialla. Tavoitteisiini kuuluukin tuoda selkeästi esiin yhdistyksen jäsenilleen tuottamat hyödyt ja saada jäsenmäärä kasvuun. Haluan saada uusmaalaiset yritykset uskomaan, että jäsenyys kannattaa, ja sitä kautta kasvattaa toimintaamme.

Keskeisin etu, minkä jäsenyys yrittäjäyhdistyksessä tuo mukanaan, on verkostoituminen. Lisäksi on monetaarisia hyötyjä, kuten jäsenhintaan sisältyvä lakineuvonta. Hyvin monista palveluista saa alennuksia, esim. majoitus- ja rahoituspalveluista.

Yrittäjälippu

Ahtiainen vetää Yrittäjälippu-projektia, jolla voidaan todentaa kunnan yrittäjämyönteisyys. Kunta arvioidaan 16 kysymyksen avulla, josta saa kultaisen, hopeisen tai pronssisen lipun.

– Loppuu keskustelu siitä, millä tasolla ollaan. Yrittäjälipulla pyritään synnyttämään kilpailua siitä, mikä kunta on oikeasti yrittäjäystävällinen. Yritys saattaa jatkossa valita sijaintikuntansa sen perusteella, mikä lippu kunnalla on.

Kunnan ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä Ahtiainen pitää äärettömän suurena. Joulukuussa Porvoon kaupunki antoi Porvoon Yrittäjille elinvoimalupauksen, jonka mukaan kaupunki edistää yrittäjyyttä, kuten esimerkiksi kaavoituksen kautta. Porvooseen saatiin myös vihdoin oma elinvoimapäällikkö.

Verotukseen Viron malli

Verottamisen mallissa Ahtiainen näkee paljon kehitettävää.

– Yhteisöverossa pitäisi olla Viron malli. Toisin sanoen raha verotetaan sen lähtiessä ulos yrityksestä, sen sijaan yritykseen tulevaa rahaa ei veroteta.

– Nykyinen verotusmalli ei samalla lailla kannusta eikä mahdollista yrityksen kasvua. Viron malli auttaisi yrityksiä investoimaan omiin tuotannon välineisiin, koneisiin.

Uudelle puheenjohtajalle oli muodostunut realistinen kuva yrittäjäyhdistyksestä yrittäjävanhempiensa kautta. Nyt hän on myös Suomen Yrittäjien valtuustossa sekä Porvoon Yrittäjien varapuheenjohtaja.

– Olen luonut verkostoja ja saanut vertaistukea. Tapaan paljon täyspäisiä ihmisiä. Itse olen kulmikas insinööri, luovuutta vähän tappava – joskus pitäisi mennä enemmän tunteella.

Mikko Ahtiainen kuvaa itseään liikunnalliseksi ja on juossut jonkun maratoninkin. Kanadassa tarttui laskettelu.

– Pohjois-Suomen reissulla saatan ottaa yhden päivän ja kiertää jonkun tunturin. Talvella tietysti laskettelen. Makkaranpaisto nuotiolla maistuu.

Nykyisin liikunnan pääosan muodostaa schapendoes-lammaspaimenkoirien ulkoiluttaminen.

Jukka Nissinen