14.2.2018 klo 09:32
Uutinen

Uudessa hankintalaissa pk-yritykset haluttiin mukaan markkinoille, mutta ensimmäisten kokemusten myötä markkina ei tunnu avautuneen

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset. Vuosi sitten voimaan tulleen hankintalain tarkoituksena oli tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat pienyrittäjille tärkeät pienhankinnat. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.

– Lähtökohtaisesti ajattelisi, että kun puhutaan kotimaisten veroeurojen käytöstä kunnissa, vastausprosentti olisi sata, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius toteaa kuntien vastausaktiivisuudesta.

Yrittäjät ja kunnat toivovat aktiivisuutta

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 % uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä. Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Kyselyyn vastanneet kunnat kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

– Tekemistä selvästi riittää hankintalain jalkauttamisessa. Yrittäjien ja kuntien edustajien yhteisissä tilaisuuksissa luodaan suoraa vuoropuhelua toimijoiden välille, mutta se ei yksin riitä. Jaan mielelläni hyviä käytäntöjä ja olen käytettävissä, kun kunnat kehittävät omia hankintaprosessejaan, Meronen-Vilenius sanoo.

In house -toiminta on kyseenalainen keino kiertää hankintalakia – tai ainakin sen henkeä

Useilla uusmaalaisilla kunnilla on ollut innokkuutta lisätä suoraa tai välillistä in house -toimintaa, eli palvelujen hankkimista kuntien omistamilta osakeyhtiöiltä. Usein kunnat ovat omistajina vain nimellisesti, mikä ei välttämättä täytä in house -toiminnan kriteerejä. Uudenmaan Yrittäjien alueella vuoden aikana ovat keskusteluttaneet esimerkiksi vammaispalvelujen kuljetusten välitystoiminta ja kuntien ICT-palveluihin keskittyvä Kuntien Tiera Oy, jonka markkinaosuus lähestyy yhtiön oman kertoman mukaan väestöpohjalta 80 %:ia.

– On vaikea ymmärtää, miten in house -toiminnan kasvattaminen vastaa uuden hankintalain henkeä. Lyhyen tähtäimen eurot eivät siihen ole riittävä syy. Tärkeämpää olisi rakentaa ja ylläpitää toimivia kilpailtuja markkinoita. Keinot pitää prosessikustannukset alhaisina monelta taholta ostettaessa ovat jo olemassa, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe sanoo.

Katso Hankintakyselyn tulokset täältä.

Lisätietoja:

Hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius, sanna.meronen-vilenius@uudenmaanyrittajat.fi, 050 567 9233

Toimitusjohtaja Petri Graeffe, petri.graeffe@uudenmaanyrittajat.fi, p. 040 547 3388