Uusi yhdistys haluaa tukea elintarvikealan vientiponisteluja
Suomi on pysynyt sitkeästi alimmalla tasolla verrattuna kilpailijamaihin vertailtaessa Suomen elintarvikeviennin arvoa suhteutettuna EU-maiden bruttokansantuotteeseen. Kuva: Getty Images

Uusi yhdistys asettaa kunnianhimoisen tavoitteen elintarvikkeiden viennille

Suomen elintarvikeviennin rahoitusta halutaan nostaa merkittävästi. Asialla on vastikään perustettu yhdistys.

Äskettäin perustetun Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n tavoitteena on tukea alan viennin vuosikasvuprosentin kaksinkertaistamista kuuteen prosenttiin nykyisestä noin kolmesta prosentista vuoteen 2031 mennessä. 

Viikko sitten perustetussa SUVI ry:ssä on mukana vientimarkkinoille tähtääviä elintarvikealan yrityksiä ja pitkän linjan vientikaupan asiantuntijoita.

– Yhdeksän vuotta toiminut Food from Finland-vientiohjelma oli kansainvälistymisen peruskoulu. Se avasi ovia maailmalle, ja nyt yritysten on aika mennä niistä sisään, yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Fennopromo Oy:n Eeva-Liisa Lilja kertoo.

Suomi on pysynyt sitkeästi alimmalla tasolla verrattuna kilpailijamaihin vertailtaessa Suomen elintarvikeviennin arvoa suhteutettuna EU-maiden bruttokansantuotteeseen. Yhdistyksen jäsenet haluavat kääntää kehityksen suunnan ja nostaa vientiin suunnatun rahoituksen ja toiminnan voimakkaaseen nousuun.

– Nyt on selvästi otollinen hetki ruokaviennin nostamiselle Suomen kasvukärjeksi. Yhdistyksen tavoitteena on tehdä suomalaisista elintarvikkeista ja juomista maailmanlaajuisesti tunnettuja ja helposti saatavia, SUVI ry:n hallituksen puheenjohtaja Jani Vänskä sanoo.

Herätys päättäjille

SUVI ry:n perustajiin kuuluva Kalaneuvos Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Hukkanen uskoo, että suomalaiset yritykset voisivat onnistua kasvattamaan vientiään merkittävästi.

– Kalaneuvoskin pystyisi nostamaan viennin nykyisestä 12 miljoonasta 30 miljoonaan euroon, kun vaan saamme jalansijan ulkomaan markkinoilla. Kansallinen panostaminen ruokavientiin kannattaa, koska jokaisen ruokaviennin euron vaikuttavuus on yhtä iso kuin metsäteollisuuden, ja raha jää kokonaan Suomeen, Hukkanen sanoo.

Yhdistys kaipaa valtion tukea kasvun saavuttamiseen. Ruokasektori koostuu pääosin pienistä yrityksistä, jotka toimivat äärimmäisen pienillä resursseilla.

– Yhdistys herättelee päättäjiä tunnistamaan, mikä potentiaali ruokavientiin sisältyy. Siihen sijoitettu raha poikii työpaikkoja ja luo koko ruokaketjuun positiivisia näköaloja, jota nyt kipeästi tarvitaan, Eeva-Liisa Lilja sanoo.

Kansallisen rahoituksen lisäksi yhdistys lähtee hakemaan EU-rahoituksia.

– Yhteistyöllä asiat sujuvat. Kutsumme kevään mittaan kansanedustajat rakentamaan kanssamme yhteistä tahtotilaa, jolla ruokaviennistä tehdään todellinen kasvun veturi Suomelle, Jani Vänskä kannustaa.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus
Toimitus