Vähemmän kuntayhtiöitä, enemmän yrittäjyyttä!

Turun kaupunki aikoo vetää omistamansa infrayhtiön Kuntec Oy:n kilpailluilta markkinoilta. Yhtiö huolehtisi jatkossa kunnallisteknisistä palveluista ja viheralueista kahdella Turun viidestä ylläpitoalueesta. Noiden kahden alueen hoitoa Turku ei jatkossa kilpailuttaisi. Suunnitelma on esillä Turun kaupungin vuosien 2022–2025 omistajapolitiikkaa koskevassa esityksessä, jonka kaupunginvaltuuston on määrä sinetöidä 14. helmikuuta.

Kunnan ei tarvitse kilpailuttaa hankintojaan lainsäädännön mukaisesti, mikäli se tekee hankinnan sidosyksiköltään eli in-house-yhtiöltään. Tällainen hankinta jää piiloon avoimelta kilpailulta ja muiden kuin kuntayhtiöiden ulottumattomiin. Tämä on ongelmallista, sillä kilpailun puuttuminen aiheuttaa tehottomuutta erityisesti siellä, missä ostoja tehdään hankintayksikön omalta sidosyksiköltä ilman kilpailutusta. Kilpailutusten ohittaminen on ohituskaista, jota muilla toimijoilla ei ole. Siksi yritykset voivat myydä kunta-asiakkaalle vain takamatkalta.

Kuntien omistamien yhtiöiden määrä ja volyymit ovat paisuneet viimeisen kymmenen vuoden ajan: vuonna 2010 kuntayhtiöitä oli noin 1 400, vuonna 2018 jo 2109. Kuntayhtiöt työllistivät 26 850 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 11,8 miljardia euroa. Varsinais-Suomessakin kuntaomisteisia yhtiöitä on jo toistasataa. Turulla oli vuoden 2021 alussa noin 60 tytäryhtiötä.

Omistajanohjausjohtaja Jarkko Virtanen perustelee muutosta sillä, että nyky-Kuntecin asema markkinoilla on vaikea. Virtanen kuvasi (TS 8.2.2022), että ”Markkinoilla tilanne on kuitenkin kireä ja osin häiriintynyt. Urakka-alueet ovat isoja ja kilpailijat ovat eri kokoluokkaa kuin Kuntec. Markkinoilla toimii suuria kansallisia ja kansainvälisiä yhtiöitä.”

Lausunto on erikoinen, sillä hankintalain tavoitteeksi on nimenomaan säädetty, että ”Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin.”

Kaupungin on siis halutessaan mahdollista pilkkoa hankinnat pienempiin osiin jättiurakoiden sijaan ja siten mahdollistaa Virtasen mainitsemien suurien kansallisten ja kansainvälisten yhtiöiden lisäksi myös pienempien toimijoiden osallistuminen tarjouskilpailuihin.

Yritykset kokevat kuntayhtiöiden toiminnan häiritsevinä. Kuntayhtiöiden toiminta saattaa häiritä kilpailua ja rajoittaa yritysten kasvua. Ne ovat omiaan lamaannuttamaan investointeja. Samalla moni yritys tarvitsisi asiakkaakseen julkisen sektorin, jotta yritys voisi kehittyä ja hakea referenssejä esimerkiksi ulkomaankauppaa varten. Auttamalla paikallisia yrityksiä kasvaamaan saadaan lisää työpaikkoja ja investointeja Turkuun, ja sitä kautta lisää verotuloja.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteessa arvioidaan vuosittain kuntien yrittäjyysilmapiiriä ja yrittäjäystävällisyyttä. Turku on pitkään pitänyt yrittäjien arvioissa selvityksen häntäpäätä. Turun tilanne on jo huolestuttava, kun yhteistyöarvioita kuvaava saldoluku on laskenut edelleen viime vuodesta ja lähenee nollaa. Yrittäjälle jokainen palaute on tärkeä ja toimintaa ja palveluita varmasti kehitetään palautteen mukaan. Turku sen sijaan ei tunnu tarttuvan yrittäjäkentän palautteeseen ja vaikuttaa jatkuvasti tekevän päätöksiä, jotka heikentävät yrittäjien toimintaedellytyksiä.

Muissa isoissa kaupungeissa kyetään päinvastaisiin päätöksiin: Helsingin kaupunki esimerkiksi aloitti hiljattain selvityksen Palmia Oy:n omistuksesta luopumisesta. Luopuminen ei vaikuta kaupungin ja yhtiön välisiin voimassa oleviin sopimuksiin, jotka perustuvat jo nykyisellään pääosin avoimiin kilpailutuksiin joihin Palmia on osallistunut muiden markkinatoimijoiden kanssa. Näin ollen kaupungin omistuksen ja Palmialta ostettujen palveluiden välillä ei ole strategista yhteyttä, eikä kaupungin omistus ole tarpeen kilpailutettujen sopimusten mukaisten palvelujen varmistamiseksi.

Yrittäjyysmyönteinen kunta ei siis häiritse yritysten toimintaa omilla yhtiöillään ja irtautuu niistä toiminnoista, joiden tekemiselle ei ole perusteita. Sen sijaan että kunta kilpailee alueen yrityksien kanssa, olisi toivottavaa, että kunta paitsi julkaisee ostolaskudatansa avoimena myös kartoittaa alituisesti markkinoilta yrityksiä, joille voisi tarjota tilaa liiketoiminnan ja kasvun tukemiseksi.

Valtuustolla on valta päättää siitä, minkä yhtiöiden osakkuuksia ja liiketoimintaa kunta pyörittää ja mistä se irtaantuu. Turun Yrittäjät kannustaa kuntapäättäjiä edistämään politiikkaa, jossa palvelut ja tuotteet hankitaan avoimesti yrityksiltä. Se että palvelut kilpailutetaan hinnalla ja laadulla, on vahvasti myös turkulaisen veronmaksajan etu. Kuntien kannattaa ennemmin luoda kasvualustoja ja toimintaedellytyksiä yrityksille kuin pyörittää itse liiketoimintaa.

Mikko Rantanen
Turun Yrittäjien puheenjohtaja

Kuva: Harri Säynevirta, Kuvia Suomesta