Varhaiskasvatuslain muutos vaatii jatkossa uusilta yrittäjiltä luvan toimintaan – SY: ”Lisää byrokratiaa, joka ei lisää lapsen oikeuksia”

Eduskunta on hyväksynyt varhaiskasvatuslain muutoksen, jonka mukaan yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien toiminta tulee olla luvanvaraista. Tähän asti on riittänyt ilmoitus aluehallintovirastolle, joka antaa päätöksen ja kunta valvoo toimintaa.

Suomen Yrittäjät on vastustanut muutosta muun muassa siksi, että se lisäisi vain lisää hallinnollista taakkaa niin viranomaisille kuin palveluntuottajillekin.

Hallituksen esityksessä tarvetta perustellaan laadullisilla kriteereillä. Suomen Yrittäjien lausunnossa todetaan, että alan toiminnassa ei ole havaittu ongelmia, kuten esimerkiksi rikollisuutta. Lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvitetään jo nyt lainsäädäntöön perustuen. Yksityisellä varhaiskasvatusalalla syntyy harvoin konkursseja ja jos toiminnan lopettamisia on, johtuvat ne yleensä muista syistä.

Varhaiskasvatus tapahtuu kuntien järjestämis- ja valvontavastuulla. Kyseessä ei ole siis heikon asiakkaan suojelemista, kenenkään taloudellisen toimeentulon haittaamisesta tai terveyteen kohdistuvasta uhasta. Kaikilla on jo oikeus palveluun, koska kyse on lakisääteisestä subjektiivisesta oikeudesta. Lupajärjestelmä tarkoittaisi valtion valvontamekanismin luomista jo olemassa olevien mekanismien lisäksi. Vanhat toimijat saavat jatkaa toimintaansa entiseen malliin, mutta uudet toimijat joutuvat hakemaan lupaa.

– Olemme ihmetelleet, mihin tätä tarvitaan. Laki vain lisää byrokratiaa kuntiin. Parantaako se lapsen oikeuksia, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström kysyy.

Voitontavoittelun rajoittaminen oli selvityksessä

Toinen hallituksen esityksessä mainittu asia selvitettäväksi on se, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen perusopetuksen tavoin ulottaa varhaiskasvatukseen.

Elinkeinotoiminnan rajoittaminen vaatisi poikkeuslain, joita säädetään harvoin, viimeksi korona-pandemian aikaan.

Orimattilalaisen päiväkoti Keinuhevosen yrittäjä ja päiväkodin johtaja Mira Clewer on toiminut yrittäjänä 17 vuotta. Keinuhevosessa on paikka 35 lapselle.

Clewer ihmettelee myös byrokratian lisäämistä, sillä vaikka toiminnan voi aloittaa kuka vain ilmoittamalla siitä aluehallintovirastolle, päätöksen se kuitenkin vaatii. Lisäksi henkilökunnalla täytyy olla ammatilliset pätevyydet ja laki määrittää henkilökunnan määrän tarpeen.

– Julkinen puoli olisi pulassa ilman yksityisiä toimijoita. Uskon, että kunnat myös säästävät rahaa sillä, että osan palvelusta tuottavat yksityiset toimijat, koska se keventää kunnan henkilöstöhallintoa ja kiinteistöhuoltoa. Monessa kunnassa on ollut sisäilmaongelmia juuri päiväkodeissa ja kouluissa, mikä aiheuttaa painetta kuntien kiinteistöhuollossa.

Clewerin mukaan kunnat ovat kuitenkin olleet tarkkoja siitä, että suhde julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan välillä on ollut 30-70 prosenttia niin, että julkista toimintaa on aina enemmän kuin yksityistä.

Palveluseteli ratkaiseva tekijä

Ratkaiseva muutos Keinuhevosen toimintaan on ollut palvelusetelin tulo Orimattilaan kaksi vuotta sitten. Silloin kaupunkiin tuli myös Pilke-päiväkotiketju.

Jotkut poliittiset puolueet ovat halunneet nähdä kuntien yksityisille varhaiskasvatuksen palveluntuottajille maksetut korvaukset tukena yrityksille. Kyse on kuitenkin tuotetuista palveluista maksetuista korvauksista. Kunnat maksavat aina vähemmän kuin mitä vastaava kunnan oman tuotannon kustannukset ovat kunnalle.

Palveluseteli tuo vakautta toimintaan.

– Ketjut eivät yleensä tule kuntiin ilman palveluseteliä. Meillekin se on tehnyt sen, ettei tarvitse ihan aamusta iltaan ilman lomia painaa. Palvelusetelin myötä pystyimme laajentamaan palveluntarjonnan myös alle kolmevuotiaille lapsille, sillä palveluseteli mahdollisti henkilökunnan määrän lisäämisen. Rikastumaan tällä en ole 17 vuoden aikana päässyt, Clewer sanoo.

Toimiala kasvanut, kannattavuus vaatimatonta

Clewer on yksi Keinuhevosen neljästä yrittäjästä. Brita Jokinen vastaa esiopetusta vastaavasta toiminnasta, Heli Sassila-Valli toimii varhaiskasvatuksen opettajana resurssityöntekijän roolissa ja kokki Janne Savolainen vastaa päiväkodin valmistuskeittiössä ruokahuollosta. Lisäksi Keinuhevonen työllistää neljä muuta työntekijää.

– Lähdimme yrittäjiksi, koska halusimme luoda itsellemme työpaikan ja työllistää itsemme.

Alan liikevaihdon määrä on jopa nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yritysten kannattavuus on ollut vaatimatonta ja vakavaraisuus heikkoa. Satsaukset esimerkiksi kiinteistöihin ovat isoja.

Poliittisella ideologialla perusteltuna varhaiskasvatuksen muutosta ja voitontavoittelun rajoittamista on perusteltu myös sillä, että varhaiskasvatus olisi tasapuolista, eikä perheiden tulotaso vaikuttaisi palvelun saamiseen. Perustelu on hatara, sillä varhaiskasvatus on jo subjektiivinen oikeus ja asiakkaalla on aina mahdollisuus maksuttomaan kunnalliseen varhaiskasvatukseen.

Yksityiset toimijat kehittävät palveluita

Yksi näkökulma varhaiskasvatuksen yksityisen puolen palveluntarjoajiin on valinnanvapaus ja palveluiden kehitys, jota ei kunnilla ole mahdollisuus tehdä.

Keinuhevosen yrittäjät ovat halunneet palvella perheitä koko varhaiskasvatuspolun ajan, vaikka taloudellisesti se ei ole järkevintä.

– Jos miettisin vain rahaa, meidän kannattaisi hoitaa vain alle kolmevuotiaita lapsia. Esikouluikäiset saavat Kelan yksityisen hoidon tukea, mutta meille heidän hoitamisestaan jää pienempi siivu kuin palveluseteliasiakkaasta. Perheille esiopetusta vastaava toiminta ei ole ilmaista, kuten kunnan palveluissa. He maksavat lapsestaan kokopäivähoidon maksun, mikä on perheiden valinta, Clewer toteaa.

Orimattilassa on Clewerin mukaan hyvä tilanne nyt. Pilke-ketjun tulo ei vienyt Keinuhevoselta asiakkaita. Jonoa ja asiakkaita on riittänyt.

– En tiedä, mihin kunta olisi nekin 60-70 lasta laittanut, jotka Pilkkeeseen menivät, hän pohtii.