Varo teiden routavaurioita – ”Aiheuttavat monenlaista vahinkoa”

Väylävirasto on varoittanut vaikeasta kelirikosta eteläisessä Suomessa ja Lapissa.

Osa montuista ja halkeamista on harmittomampia, mutta isommat kuopat tai esimerkiksi halkeaman terävät reunat voivat aiheuttaa autoilijoille monenlaista harmia.

– Tyypillisimpiä vaurioita ovat rengas- ja vannevauriot routareikään ajettaessa. Myös näiden rikkoutuneiden kohtien väistäminen voi aiheuttaa vaaratilanteita, esimerkiksi jos tie on liukas ja routa on nostanut tiehen ”hyppyrin”. On käynyt niinkin, että auto on päätynyt ojaan, kun on päätetty kiertää kuoppa mutta arvioitu tila tien pientareella väärin, Fennian ajoneuvovakuuttamisen ja -vahinkojen johtaja Mikko Pöyhönen sanoo.

– Syvä vesilammikko voi aiheuttaa monenlaista vahinkoa, jos vettä pääsee moottoriin, sähköauton akustoon tai auton sisälle. Tästä aiheutuneet vahingot eivät ole välttämättä korvattavia, Pöyhönen muistuttaa.

Osa lähes kulkukelvottomia

Koneyrittäjät ry korosti jo viime vuoden elokuussa, että sorateiden kuntoon pitäisi tehdä kunnostuksia keväisin. Osa sorateistä on lähes kulkukelvottomassa tilassa. Myös maanteiden tilanne on paikoin myös todella huono.

Koneyrittäjien hallituksen jäsenen ja maarakennusvaliokunnan puheenjohtajan Seppo Saarelaisen mukaan tien käytännössä kunnostavat aliurakoitsijat toimivat julkisilla teillä tienhoidon alueurakan voittaneen pääurakoitsijan alaisena. Lanat liikkuvat kunnostettavilla teillä vain sen verran, minkä pääurakoitsija katsoo tarpeelliseksi.

Nyt pitäisi priorisoida tiehankkeet sekä parantaa huolto- ja toimitusvarmuutta olemassa olevien teiden osalta.

Seppo Saarelainen

Joensuulainen Saarelainen on toiminut yrittäjänä vuodesta 1995 ja maanrakennustöissä 2000-luvun alusta. Hän on todistanut, miten teiden kunnostuksen ja infrastruktuurin korjausvelka on päässyt kasvamaan.

Saarelaisen mukaan teiden kuivatusrakenteet pitää saada toimiviksi sekä huoltaa ojat ja laskuojat. Kun vesi jää teiden runkorakenteisiin, routa aiheuttaa tuhoja ja veden mukana hienoaines nousee rakenteissa vääriin paikkoihin. Lisäksi hänen mukaansa alemman tieverkon osalta säästetään hoitomurskeiden määrässä ja hoitolanauskerroissa, joilla tienpinnan muotoilua voidaan parantaa myös kuivatusmielessä. 

Asvalttipinnoitetuilla teillä tulee pidemmällä aikavälillä kalliimmaksi korjata paikkaamalla kuin päällystää kauttaaltaan tieosuuksia, sanoo Saarelainen.​

– Tämä on pitkän aikavälin aiheuttama ongelma. Lisäbudjeteissa on luvattu hätäapua, mutta määrärahoja kunnostukseen ja ylläpitoon on myös leikattu.  Nyt pitäisi priorisoida tiehankkeet sekä parantaa huolto- ja toimitusvarmuutta olemassa olevien teiden osalta.

Saarelaisen mukaan pitkien välimatkojen maassa tiestö on kansallisomaisuuttamme. Tiestön ja väylästön kunto vaikuttaa myös ajoneuvoliikenteen päästöihin ja liikennöinnin kokonaiskustannuksiin.

– On huolehdittava riittävästä rahoituksesta myös alemman luokan teiden kunnossapitoon, jotta puut saadaan tehtaille ja haja-asutusalueet saadaan pidettyä asuttuina siten, että siellä elävillä on edellytyksiä selvitä elämässä, Saarelainen sanoo.

Teiden kuntoa ja korjausvelkaa ei paikata yhden kevään tai syksyn aikana. Määrärahoja pitäisi Saarelaisen mukaan korottaa ja uudistuksiin sitoutua pitkällä aikavälillä. Tehtävää on paljon, muun muassa pintamurskeiden ja päällysteiden asentamista sekä rakenteiden kunnostamista.

Yrittäjä tietää kuitenkin realiteetit.

–  Päättäjillä on vaikea kenttä, hän toteaa.