Varsinais-Suomen pk-yrityksillä synkät suhdanneodotukset – mittarit pahasti pakkasella
Varsinais-Suomen alueen yrittäjien suhdanneodotukset ovat laskeneet selvästi negatiivisiksi koronakriisin tuoman epävarmuuden myötä. Myös rahoitustarve on kasvanut.
Varsinais-Suomen alueen pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymiä valottava saldoluku on keskiviikkona julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan Varsinais-Suomessa pahasti pakkasella: miinus 15. Vuosi sitten lukema 10 yksikköä positiivisen puolella.
– Valitettavasti kyseessä ei ole vain varsinaissuomalainen pessimismi, vaan tilanne yrityksissä nähdään aidosti huolestuttavan huonona. Koronan aiheuttama epävarmuus vientiteollisuusvetoisessa maakunnassa näkyy tässä rajussa sukelluksessa. Esimerkiksi Loimaan seudulla, missä on paljon teknologiateollisuuden viennin arvoketjussa toimivia pk-yrityksiä, tulevaisuuteen suunnataan synkkänä, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat yritysten seuraavan vuoden ajan suhdanneodotuksia kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Koko maan yleinen suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt miinus 10.
– Varsinais-Suomessa luvut alkoivat edellisen taantuman ja finanssikriisin jälkeen nousta ensimmäisten joukossa. Nyt näyttää siltä, että olemme myös negatiivisen kehityksen kärjessä. Tämä on hälyttävää koko Suomen kannalta, sillä Varsinais-Suomi on toiminut maamme yhtenä kasvun vetureista, Munter sanoo.
Henkilökunnasta halutaan pitää kiinni – koronatuet toimivat
Henkilökunnan määrän suhteen odotukset eivät ole Varsinais-Suomessa yhtä synkät kuin esimerkiksi naapurimaakunnissa. Varsinais-Suomen suhdeluku on miinus kolme (plus 10 syksyllä 2019).
– Alueemme osaajapula ei ole kadonnut mihinkään ja osaavasta työvoimasta halutaan edelleen pitää kiinni. On varmistettava, että tämä on mahdollista jatkossakin, eikä esimerkiksi koronan toinen aalto kuivaa yritysten tyhjeneviä kassoja entisestään, Munter sanoo.
Liikevaihdon määrää kuvaava saldoluku on laskenut Varsinais-Suomessa 31 yksikköä (plus 26:sta miinus viiteen). Yritysten toiminnan kannattavuutta kuvaava saldoluku on miinuksella 14 yksikköä, kun se vuosi sitten oli plus 13. Niin ikään investointeja ei suunnitella entiseen malliin: saldoluku on miinuksella 12 yksikköä. Sen sijaan innovaatioita ja tuotteiden kehitystä kuvaava saldoluku on plussalla kahdeksan yksikköä.
– Business Finlandin ja ELY:n korona-rahoituksilla on nähtävissä todella merkittäviä vaikutuksia pk-yrityksien uusien liiketoimintojen kehittämisessä. Nämä investoinnit tulevat vielä moninkertaisesti takaisin verotuloina lähivuosina, Varsinais-Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäpalvelun johtaja Antti Lehtimäki kommentoi.
Rahoitustilanne Varsinais-Suomessa
Rahoituksen saamisen hankaluus näkyy Antti Lehtimäen mukaan kuitenkin esimerkiksi pankkien rahoituksen kiristymisenä. Varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä 46 prosentilla on Pk-barometrin mukaan ollut viimeisen 12 kuukauden aikana tarvetta hankkia ulkopuolista rahoitusta.
– Rahoituksen tarvitsijoiden määrä on noussut selvästi vuoden takaiseen verrattuna, jolloin 33 prosentilla vastaajista oli ollut rahoitustarpeita. Luonnollista on, että koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa rahoitustarpeen syynä painottui kireä taloudellinen tilanne (34 prosentilla vastaajista). Myös investointien osuus käyttötarkoituksena oli yhtä suuri, toteaa Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.
Koronasta johtuva poikkeusaika näkyy myös rahoituksen lähteissä. Pankit ovat tyypillisesti olleet yrityksen päärahoituslähde. Nyt pankkien rahoitusosuus on laskenut 70 prosentista 60 prosenttiin ja sitä vastoin Business Finlandin osuus rahoituksen lähteenä on kasvanut selvästi, ollen nyt 22 prosenttia. Myös Finnveran osuus rahoittajana on kasvanut vuoden takaisesta 13 prosentista 21 prosenttiin.
– Jos vertaa yritysten terveyttämistä finanssikriisiin, on liikepankkien liikkumavara olennaisesti pienentynyt. Terveyttämissuunnitelmien hyväksyttäminen rahoittajilla, pienen lisärahoituksen saaminen akuutin kassakriisin ylittämiseen ja välittömien terveyttämistoimenpiteiden tekemiseen, on nyt huomattavasti vaikeampaa, Antti Lehtimäki sanoo.
Yrittäjän tulee hänen mukaansa muistaa kriisin hetkellä kolme asiaa: asiantuntija-apua on haettava ajoissa, terveyttämissuunnitelma tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa ja mahdollisuus saada Finnveralta korona-lainaa selvitettävä.
Finnverasta voi tietyin ehdoin hakea 14.9. alkaen lainaa koronakriisistä aiheutuvaan käyttöpääoman tarpeeseen Lainamäärä on 50 000–300 000 euroa.
Pk-yritysbarometriin vastasi Varsinais-Suomessa 326 yrittäjää. Koko maan vastausmäärä oli 5068.
Tutustu tuloksiin ja aiempiin barometreihin tarkemmin täällä >>
Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Syksyn kyselyn vastaukset kerättiin internet-kyselynä kesä-heinäkuussa.
