Varsinais-Suomen Yrittäjät: Sote-uudistusta pitää vielä korjata – alan yritykset huolissaan toimintansa tulevaisuudesta
Sote-uudistus on eduskunnan käsittelyssä. – Hoitoa ja hoivaa ei voi turvata Varsinais-Suomen asukkaille, jos alueen sote-yritykset eivät pääse mukaan tuottamaan palveluita, toimitusjohtaja Hanna Munter Varsinais-Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Jos hallituksen esitys menee sellaisenaan läpi, se heikentää yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia tuottaa palveluita hyvinvointialueille. Samalla se heikentää työllisyyttä ja elinvoimaa myös meillä Varsinais-Suomessa, Hanna Munter (kuvassa) sanoo.
Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaa tällä hetkellä lähes 20 000 yritystä. Niistä valtaosa on pieniä. Näiden yritysten mahdollisuudet osallistua sote-palveluiden tuottamiseen tulee varmistaa sote-uudistuksessa paremmin kuin nyt esitetyssä mallissa on tapahtumassa. Neljä viidestä sote-yrityksestä työllistää alle neljä henkilöä. Sote-ala työllistää noin 400 000 henkilöä, joista reilu 80 000 työskentelee yksityisellä sektorilla.
Varsinais-Suomen Yrittäjät oli maanantaina 8.2. mukana järjestämässä verkkotilaisuutta, jossa esityksen ongelmia avattiin. Mukana oli sote-alan yrittäjiä, sote-alan kuntapäättäjiä ja vaikuttajia. Alan pk-yritykset ovat huolissaan toimintamahdollisuuksistaan, mikäli sote-lakiesitys menee läpi.
– Eduskunta alkaa tällä viikolla käsitellä hallituksen lakiesitystä, eli kansanedustajilla on vielä mahdollisuus tehdä esitykseen muutoksia ja varmistaa, että uudistus pääsee tavoitteisiinsa. Perustettavilla hyvinvointialueilla tulee olla mahdollisuus valita myös pk-yrityksiä palvelujen tuottajaksi samalta viivalta. Hallituksen esitys supistaa näitä mahdollisuuksia, Hanna Munter sanoo.
Suomen Yrittäjät vaatii sote-uudistukseen muutoksia:
- Järjestämislain osaksi velvoittava kustannuslaskennan malli, joka mahdollistaa palvelutuotannon yksikköhintojen vertaamisen
- Palveluntuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset, ja oikeus organisoida toimintonsa tarkoituksenmukaisella tavalla
- Järjestämislaissa järjestäjä- ja tuottajatoimintojen eriyttäminen
- Palvelustrategian kirjausten tulee tukea monituottajuutta
- Palvelusetelistä palveluiden saatavuuden turvaava väline
- Vähäriskinen liiketoiminta tulee kieltää
