Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm kertoo, että tavaran menekki kasvoi radikaalisti heti, kun suomalaiset yksityishenkilöt alkoivat järjestää avustuskuljetuksia Ukrainaan. (Kuva: Suvi Berg)

Varusteleka teki sodan seurauksena valtavan liikevoiton, ja se herättää Valtteri Lindholmissa ristiriitaisia tunteita – ”Mieluummin ottaisin huonon vuoden kuin nykyisen Venäjän”

Varusteleka myi kaiken sotilastavaransa loppuun. Menestyksekäs tilikausi näkyi "jäätävänä summana" myös työntekijöiden palkkapussissa.

Armeijatavaran erikoisliike Varusteleka kasvatti liikevaihtoaan roimasti vuonna 2022. Tilikauden liikevaihto oli 23,1 miljoonaa euroa, mikä oli reilut 24 prosenttia kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoa tuli 1,096 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos oli vähän päälle 800 000 euroa.

Kasvu johtuu Ukrainan sodasta. Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm kertoo, että tavaran menekki kasvoi radikaalisti heti, kun suomalaiset yksityishenkilöt alkoivat järjestää avustuskuljetuksia Ukrainaan.

– Meiltä myytiin kaikki sotilastavara loppuun. Ihan kaikki kelpasi. Vinkkasimme, että älkää kuitenkaan ostako Suomen armeijan M05-kuvioitua tavaraa. Ei ehkä olisi ollut hyvä, että niitä olisi näkynyt siellä.

Lindholm kertoo, että varsinkin luotisuojatavarat, kuten -levyt ja -kypärät, myytiin heti loppuun, samoin ensiaputarvikkeet. Varusteleka myy harvinaisempia taisteluensiaputarvikkeita, kuten kiristyssiteitä, joita tavallisessa ensihoidossa ei käytetä kuolioriskin takia.

Euroopan tukkurit jätettiin rauhaan

Kysyntä yllätti Varustelekan täysin. Varastoja piti täydentää, ja erityisesti luotisuoja- sekä ensiaputavaran etsimisessä oli työtä. Lindholm kertoo, että Varusteleka ei halunnut ostaa eurooppalaisten tukkurien varastoja ja myydä niitä Ukrainaan, koska ukrainalaisten oli mahdollista ostaa tavara suoraan eurooppalaisilta kauppiailta.

– Siinä piti olla järki matkassa. Olisimme varmasti saaneet enemmän rahaa, kun olisimme rynnineet ja ostaneet varusteet ukrainalaisten nenien edestä ja myyneet ne heille kalliimmalla, mutta emme halunneet tehdä niin.

Sen sijaan katseet käännettiin muun muassa Pohjois-Amerikkaan.

– Siellä ammutaan parikymmentätuhatta ihmistä vuodessa ihan perussiviilitoiminnassa, joten luotisuojat ynnä muut ovat aika suosittuja.

Amerikasta tuotiin Lindholmin sanoin valtava määrä tavaraa.

– Keskityimme tilaamaan varusteita muilta mantereilta tänne Eurooppaan, ja jätimme Euroopan tukkurit ja valmistajat rauhaan.

Mieluummin huono vuosi kuin nykyinen Venäjä

Lindholm ei periaatteellisesti pidä siitä, että Varusteleka tekee rahaa sodalla. 

– On aika ikävä homma, että meillä on ollut hyvä vuosi sodan takia. Mieluummin ottaisin huonon vuoden enkä nykyistä Venäjää. 

Asia on kuitenkin järkeilty niin, että jonkun on kuitenkin toimitettava varusteita Ukrainaan, ja on parempi, että sen tekee yritys, joka toimii oikein.

Lindholm kertoo, että myyntiä kasvattivat myös suomalaiset reserviläiset, jotka havahtuivat sodan myötä varustautumaan. 

– Me myymme oikeasti sodankestävää tavaraa Suomen armeijan maastokuviolla, ja se eroaa Puolustusvoimien tarjonnasta. Jos haluaa ostaa omalla rahallaan paremmat tavarat, meiltä ne saa ostettua.

Lindholmin mukaan Puolustusvoimien tavara on kyllä sekin hyvää, mutta valmiutta on pidettävä yllä melkein 300 000 sotilaan varustamiseen. 

– Laatu ei ole sinänsä se ongelma, vaan se, että varusteiden suunnittelu on kompromissi logistiikan ja ominaisuuksien välillä.

Prepperit, katastrofeihin valmistautuvat henkilöt, eivät sinänsä ole enää kasvattaneet myyntiä, sillä he aktivoituivat jo koronapandemian aikana.

– Se kriisi nosti pysyvästi taistelumuonan menekkiä. Ne jotka miettivät preppaamista, tekivät sen jo ennen sotaa.

Henkilökunnalle palkkioksi ”jäätävä summa” 

Poikkeuksellinen liikevoitto toi myös Varustelekan työntekijöille ison bonuksen. Varustelekan vuodesta 2020 käytössä ollut tulospalkkiomalli on sidottu liiketulokseen. Nyt jokainen noin 75 työntekijästä sai keskimäärin 2400 euron palkkion. 

– Käsittääkseni mikään muu kauppa ei anna koko henkilökuntaa koskevia bonuksia tässä mittakaavassa. Tämä oli se 25 prosenttia voitosta, eli jäätävä summa meni henkilökunnan palkitsemisemiseen, Lindholm sanoo.

Lindholmin mukaan runsaskätisen palkitsemisen taustalla on arvopohjainen valinta. Yksittäisen työntekijän suoritusta ei yritetä ajaa isommaksi henkilökohtaisella bonuksella, vaan bonuksen saavat kaikki, jos voittoa tulee yli ennalta sovitun rajan. Jos firmalla menee huonosti, bonuksiakaan ei tipu. 

– Työntekijät tuntevat olevansa itse mukana tässä. Varsinkin loppuvuodesta kaikki alkavat pelata paremmin yhteen, että saataisiin enemmän myytyä.

Lindholm sanoo myös joutuneensa itse harkitsemaan, tarvitseeko puolen miljoonan osinkoja, kun Varusteleka on alkanut kasvaa isoksi ja voitokkaaksi.

– Sitä kautta tuli ajatus, että hyvänä vuonna bonuksia jaetaan työntekijöille, huonona ei. 

Varustelekan tulevaisuuden tavoite on ”total world domination”.

– Viime vuosina olemme kasvaneet todella aggressiivisesti ulkomaille. Vuodesta 2015 meillä on ollut tavoite, että pääasiallinen kasvu tulee ulkomailta. Emme ole hylänneet kotimaata, mutta on rajansa, minkä verran meidän tyylistämme tavaraa voi myydä Suomeen.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Kaisu Puranen