15.3.2022 klo 09:00
Uutinen

Venäjän vientikielto nostaa kysymyksen turpeen roolista huoltovarmuudessa – Yrittäjät turhautuvat päättäjien jahkailuun

Turvetuotantoa on jo ajettu alas, mutta jos siitä haluttaisiin paikkaaja Venäjään tuontipuulle, pitäisi toimia nopeasti. Alan yrittäjät kokevat, että heitä ei kuulla. – Ottaa niin paljon päähän, että kaivakoot ministerit itse rapansa, Marko Vainionpää puuskahtaa.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on nostanut energian ja polttoaineen hinnat kattoon. Turvetuotanto puhuttaa osana kotimaista energiatuotantoa ja huoltovarmuutta.

Kotimaisesta turvetuotannosta on linjattu hallitusohjelmassa, että se vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, mutta aikataulussa ollaan etuajassa. Nyt turpeelle olisi käyttöä, kun Venäjän energiahanat menevät kiinni. Maa asetti torstaina vientikiellon, joka koskee maasta saatua raakapuuta.

Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mukaan turve on pakko tuoda mukaan energiapalettiin, jotta kotimainen energiatuotanto, etenkin lämmöntuotanto, voidaan turvata.

Jaakkola kertoo, että Suomen raakapuun noin 70 miljoonan kuutiometrin teollisesta käytöstä noin 10 miljoonaa kuutiometriä tulee Venäjältä. Energiapuuta, kuten metsähaketta, oksia ja kuusilatvustoa, käytetään lisäksi energiantuotannosta noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, josta neljäsosa on tullut Venäjältä. Päästökaupan takia kalliiksi muuttunutta turvetta pyritään korvaamaan puulla.

– Kaikesta tästä muodostuu mahdoton yhtälö. Se tarkoittaisi kotimaisen puun 10 miljoonan kuutiometrin lisäämistä, jota ei pystytä tekemään ainakaan nopeasti Suomen metsistä. Siksi tarvitaan edelleen turvetta, hän sanoo.

Turvetta tuotettiin Jaakkolan mukaan vielä vuonna 2018 lämmitykseen 19 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2021 tuotanto oli enää viisi miljoonaa kuutiometriä.

– Se on täysromahdus, Jaakkola toteaa.

Lue myös Turvetuotannon alasajossa jarrut pohjaan? – Huoltovarmuus vaatii yrittäjien mukanaoloa

Nopeita toimia tarvitaan

Turvetuotannon alasajon takia on luotu tukimekanismi. Yrittäjillä on mahdollisuus hakea turhaksi jääneiden turvekoneiden romutustukea. Lisäksi valmistelussa on siirtymäkauden tuki eli luopumistuki yrittäjille, jotka lopettavat turvetuotannon. Näiden myötä tekijät siirtyvät muihin töihin. Alan infra siis katoaa.

Yle kertoo jutussaan, että romutustukihakemuksia on haettu jo 212 kappaletta 11. maaliskuuta mennessä. Kokonaismäärärahasta se tarkoittaa 16 miljoonaa euroa. Tukea voi hakea vasta, kun kone on jo romutettu.

Koneyrittäjien energiavaliokunnan puheenjohtaja Marko Vainionpää arvioi, että 80 prosenttia alan tekijöistä lopettaa lopullisesti. Alan yrittäjien mukaan nyt täytyisi toimia, jos turve aiotaan pitää mukana energiantuotantopaletissa.

– Vie oman aikansa saada tuotanto kunnolla käyntiin. Polttolaitoksen pitää voida ennakoida turpeen hintaa, jotta se voi ostaa sitä. Pankeista osa on ilmoittanut, että ne eivät enää lainoita alaa, jota ei lasketa vihreäksi, joten tämän pitäisi hoitua valtion takauksina.

Lue myös Turveyrittäjät järkyttyneitä päästövähennysten aikataulusta – ”Nyt meillä on sotkua ja ympäristöongelmia”

Näkymä 5-10 vuoden päähän

Kankaanpäässä pidettiin viime viikolla tilaisuus turpeen tuottamisesta, missä alan asiantuntijat sekä yrittäjät toivat esiin näkemyksiään.

Jäljellä olevat turvetuottajat ovat hankalassa tilanteessa, koska tuotannon kustannukset ovat korkeammat kuin koskaan ennen ja tuotteelle ei tällä hetkellä ole varmaa ostajaa, saati hinnasta tietoa. Turvetuottajat vaativat selviä näkymiä tulevaisuuteen.

Jotta turvetuotanto olisi mitenkään kannattavaa yrittäjille, näkymä pitäisi olla 5-10 vuoden päähän. Parin kesän takia yrittäjän ei kannata riskiä ottaa.

Vaatimuksissa on seuraavia asioita: Turpeen verotukselle ja päästökaupalle on saatava helpotuksia, jotta voimalaitokset voivat käyttää turvetta polttoaineena. Turpeesta tulisi tehdä selkeästi puun tukipolttoaine, jota käytetään verovapaasti esimerkiksi 30 prosenttia voimalaitoksen koko tarpeesta. Näin saadaan varmistettua turpeen tasainen menekki ja huoltovarmuusvaraston kierto. Polttotekniikan ja savukaasujen käsittelyn teknologian kehitykseen tarvitaan rahoitusta.

– Pienemmille tuotantoalueille tarvitaan esimerkiksi viiden vuoden jatkoaika ympäristöluvan haulle. Tällä keinolla saataisiin nopeasti tuotantoon alueita, jotka ovat muuten jumissa hitaan lupahakuprosessin vuoksi, satakuntalaisen konealan yritys Tracwest Oy:n yrittäjä Juha Leivo ehdottaa.

Uusiutuvaa energiaa vuotuisen kasvun osalta

Lupaprosessien selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen ovat avainasemassa, jotta uusia alueita saadaan tuotantoon.

Ehdotuksien mukaan turve tulisi myös luokitella uusiutuvaksi sen vuotuisen kasvun osalta. Turpeesta on mahdollista myös tehdä dieseliä. Olisi tärkeää myös helpottaa turvetuotannon järkyttäviä polttoainekustannuksia esimerkiksi verovapaalla polttoaineella tai alv-helpotuksella.

– Kun päätöksiä nyt muuttuneen maailmantilanteen takia jälleen pohditaan, on tärkeää muistaa, että turvetuotanto on loppujen lopuksi kiinni sääolosuhteista ja sadekesinä turvetta ei pystytä tuottamaan. Siksi tuotantoa on suunniteltava pitkällä aikajänteellä, jotta voidaan puhua oikeasta ja kannattavasta huoltovarmuuden ylläpitämisestä.

”Meidän varoituksemme sivuutetaan”

Marko Vainionpää on keskustellut päättävien tahojen kanssa ja tuonut alan eri näkökulmia esiin. Perjantaina hän pääsi esittelemään Koneyrittäjien näkemyksiä elinkeinoministeri Mikä Lintilälle, jonka kommentit turve-energian käyttöönotosta ovat olleet ensin myönteisiä, mutta muuttuneet sittemmin epäilevämmiksi.

Vainionpään tunnelma kokouksen jälkeen oli pettynyt.

– Esityksiä kuunneltiin, mutta niiden mukaan ei toimita. Oletetaan, että yrittäjät ottavat riskin neljäksi tai viideksi vuodeksi tietämättä verokohtelusta. Kukaan ei lähde siihen, joten tämä lässähtää tässä.

Vainionpää peräänkuuluttaa kokonaiskuvan katsomista ja toimien oikea-aikaisuutta. Vaikka sota loppuisi nopeasti, pakotteet ja suhteet naapurimaahan ovat mennyttä pitkäksi aikaa. Energia-asiat ovat sekaisin hyvän tovin.

– Meidän ajatuksemme ja varoituksemme sivuutetaan. Meillä on koronapandemiassa tuettu yrityksiä 40 miljardilla eurolla, mutta nyt rahaa päästöoikeuksien hinnan kompensointiin ei löydy, vaikka ruoan ja energian hinnan nousu on rajussa kasvussa. Turpeen kunnollinen mukaanotto toisi vakautta ja halvempia vaihtoehtoja.

– Tuntuu, että meillä on ilmastohallitus, ja sillä mennään, vaikka maailma palaisi. Nyt ottaa päähän niin paljon, että kaivakoot ministerit itse rapansa, Vainionpää sanoo.

Hän yksi turveyrittäjistä, joka ei ole vielä vienyt koneitaan romuttamolle.