Miksi verottaja kysyy näitä tietoja?
Yrittäjien suljetussa Facebook-ryhmässä on käyty vilkasta keskustelua liittyen Verohallinnon lähettämään kysymyslistaan. Kuvituskuva. Kuva: Getty Images

Verottaja lähetti yrityksen perustajalle pitkän kysymyslistan – Selvitimme, mitä sillä haetaan

Verohallinnolta tullut kysymyspatteri herättää keskustelua aloittelevien yrittäjien keskuudessa.

Yrittäjien suljetussa Facebook-ryhmässä on käyty vilkasta keskustelua liittyen Verohallinnon lähettämään kysymyslistaan. Verottaja pyytää toimittamaan muun muassa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden nimet ja y-tunnukset sekä yrityksen työsopimukset.

Yritystä perustava ihmettelee Facebookissa, miten hänellä voisi olla vielä kyseisiä tietoja, kun liiketoimintaakaan ei ole. Kysely on lähetetty hänelle ennakkoperintärekisteriin hakeutumisen perusteella.

Yrittajat.fi kysyi Verohallinnolta, mihin kysely perustuu ja onko kysymyksiin vastaaminen edellytys asian käsittelylle.

– Pyrimme selvittämään, mitä liiketoimintaa yritys harjoittaa. Tarkoituksena on saada verovelvollisuus selvitettyä alusta pitäen, jotta yrityksen verokäsittely on mahdollisimman oikea, Verohallinnon menettelypäällikkö Jussi Kössi kertoo.

Laki velvoittaa Verohallintoa selvittämään erilaisten rekisteröintien edellytyksiä. Kössin mukaan verottaja pyrkii selvittämään aikaisessa vaiheessa, onko yrityksellä velvollisuus hakeutua esimerkiksi arvonlisävero- tai työnantajarekisteriin.

– Pyrimme siihen, että kysymme vain tietoja, joita meillä ei ole. Yrityksen toimintaa selvittämällä voimme määrittää rekisteröintivelvollisuuden.

Kuvakaappaus verohallinnon kirjeestä.

”Aiheettomia kysymyksiä ei saisi laittaa”

Verohallinto vaihtelee Kössin mukaan kysymyksiä, joita yrittäjille lähetetään.

 – Selvityspyynnöissä on erilaisia kysymyksiä, joita räätälöidään sen mukaan, mitä tietoa meillä on ja mikä yrityksen tausta on. Pyrimme selvittämään toiminnan laajuutta ja liiketoimintaa, jota tullaan harjoittamaan.

Entä jos yrittäjällä ei ole kaikkia pyydettyjä tietoja? Kössin mukaan tästä ei kannata huolestua.

– Jos esimerkiksi asiakastietoja ei ole, yrittäjä voi vastata, ettei niitä ole. Työntekijätietoja, toimeksiantosopimuksia ja tietoja asiakkaista voidaan pyytää sen takia, että halutaan selvittää, onko yrityksen toiminta alkamassa ja mikä sen laajuus on. Neuvoisin yrittäjää, että jos hän ei pysty vastaamaan kysymykseen, vastaus kirjoitetaan perustuen siihen, miten asia todellisuudessa on.

Eri rekisterien kohdalla on erilaisia vaatimuksia yritykseltä pyydettävien tietojen suhteen. Kössin mukaan esimerkiksi ennakkoperintärekisterin kohdalla riittää, että yrittäjällä on aikomuksena aloittaa elinkeinotoiminta ja että on todennäköistä, että se aloitetaan.

– Yritys merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kun sen liiketoiminta alkaa tai kun yritys hankkii tuotteita tai palveluja alkavaa toimintaa varten.

Verohallinto ei ole Kössin mukaan tiukentanut selvityspyyntölinjauksia viime aikoina.

– Pikemminkin päinvastoin. Pyrimme siihen, että emme lähetä pitkiä selvityspyyntöjä vaan katsomme, mitä tietoa tarvitaan. Aiheettomia kysymyksiä ei saisi laittaa.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Pauli Reinikainen