Vuoden kultaseppä painottaa kädentaitojen merkitystä, sillä taitaville korusepille on kysyntää – Asiakkaat etsivät samaistuttavaa tarinaa korun takana

Enemmänkin taustatyöntekijä, kuvailee itseään Vuoden kultaseppä Pia-Mari Jull. Hänen kädenjälkensä näkyy paitsi tietenkin hänen itse suunnittelemissaan ja tekemissään koruissa, myös omalla tavallaan hänen oppilaissaan. Jull opettaa Kelloseppäkoulussa jalometallitietoa ja vetää korukursseja muun muassa työväenopistoissa.

– On ollut kiva nähdä oppilaistani, miten he ovat pärjänneet ja mitä olen voinut antaa heille. Sen näkeminen on vielä antoisampaa kuin korujen tekeminen. Pystyn jakamaan tietoa, ja siitä on ollut vieläpä hyötyä.

Suomen Kultaseppien Liitto valitsi Pia-Mari Jullin Vuoden kultasepäksi keskiviikkona.

Jull on siitä poikkeuksellinen kultaseppä, että käsityöläisyys ei erityisesti ole kulkenut hänen suvussaan. Vanhemmat kyllä harrastivat käsitöitä ja remontoivat ahkerasti perheen omakotitaloa, missä Jullkin oli mukana pienestä pitäen.

– Lukion jälkeen ihmettelin muutaman vuoden mitä tekisin, ja menin ammatinvalinnan ohjaajalle. Hän esitteli erilaisia kädentaitoammatteja. Katsoin, että kultasepän ammatti näyttää kivalta, Jull kertoo.

Ohjauksessa ilmeni myös, että Jull oppii parhaiten tekemisen kautta. Hänelle ehdotettiin oppisopimuskoulutusta. Hän ehti kysellä monia oppisopimuspaikkoja, mutta häntä pidettiin liian nuorena ja kokemattomana. Viimein hän sai silloiselta Lapponia Jewelry Oy:ltä ensin töitä korujen lakkaajana ja tarkastajana. Parin vuoden päästä hän pääsi Lapponialla oppisopimuskoulutukseen. 

Suomalainen korutuotanto tuli tutuksi

Jull teki vuonna 1994 valmiiksi kisällintutkinnon, joka antoi oikeuden käyttää ammattinimikettä kultaseppä. Hän toivoi etenevänsä kultaseppämestariksi asti. Tuolloin koulutuksen aloittamiseen tarvittiin työelämäkokemusta viisi-kuusi vuotta. Jull vaihtoi työpaikkaa Lapponialta Tarkastuslaitos Inspecta Oy:lle.

– Tarkastuslaitos tarkastaa jalometallituotteita. Näin koko Suomen korutuotannon. Toimin leimaajana ja leimausyksikön vastaavana. Omaksi ilokseni tein myös koruja, Jull kertoo.

Kun Jull oli hankkinut tarvittavan työkokemuksen, hän pääsi suorittamaan kultaseppämestaritutkintoa Lahden ammattikorkeakouluun. Hän valmistui sieltä 1999 ja siirtyi seuraavana vuonna opettajaksi Kelloseppäkoululle, jossa hän edelleen opettaa.

– Joku voisi kysyä, mitä kultaseppä tekee kelloseppäkoulussa. Niin kellosepät, mikromekaanikot kuin erikoismyyjät tarvitsevat jalometallitietoutta työssään, esimerkiksi myydessään jalometallituotteita tai ottaessaan vastaan korjaustöitä. Heille opetetaan myös muotoilua ja materiaalien hallintaa korujen kautta.

Vuoden kaunein sormus -kilpailun voitto oli shokki

Oman yrityksen, Versatile Idea Oy:n, Jull perusti 2012. Tuohon asti opetus- ja myyntityö oli vienyt suurimman osan Jullin ajasta. Korjaustöille, tilauksille ja omalle mallistolle alkoi tulla kysyntää. Pikkuhiljaa Jull alkoi luoda omaa korumallistoa oman yrityksensä alla. Vuodesta 2022 Jull on ollut osakkaana myös muotoiluosuuskunta U26:ssa.

Kultasepän ammattitaitoon kuuluvat kaikki perusmateriaalit, hopea, kulta, valkokulta ja platina. Pääsääntöisesti Jull tekee koruja hopeasta, kullasta ja valkokullasta. Mallistojen aiheet ovat tavallisesti eläin- ja kasviaiheisia hopeatöitä, tilaustyöt tehdään usein jalommista materiaaleista. Jull tekee myös helmikoruja.

Vuonna 2021 Jull voitti Vuoden kaunein sormus -kilpailun. Hänen tekemässään sirossa, Forget me not -nimisessä sormuksessa on lemmikkejä. Kilpailun aihe oli menneisyyden muistot, ja koruhistoriasta innostunut Jull yhdisti sormukseensa niin viktoriaanisen aikakauden metallien värileikin, kukkaiskielen kuin symboliikan. Lemmikki symboloi uskollisuutta ja rakkautta.

– Osallistuin kilpailuun ensimmäistä kertaa, ja sen voitto aika shokki, Jull naurahtaa.

Forget me not -sormus ammentaa viktoriaanisesta ajasta ja eri jalometalleista.

Leimat.fi:stä tietoa keskitetysti

Jull on myös yksi leimat.fi -sivuston perustajista. Siinä häntä auttoi Inspectalta hankittu kokemus leimoista. Verkkosivulle on koottu vanhojen korujen leimoja aina vuoteen 1970 asti. Siitä eteenpäin leimarekisteriä ylläpitää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

– Kun idea tästä projektista tuli, ajattelin, että se on minun juttuni, merkityksellinen, historiallinen asia.

Ennen leimat.fi -sivustoa vanhoista leimoista ei saanut keskitetysti tietoa mistään. Jull keräsi tietoja sivustolle neljän hengen porukassa vuoden päivät, ennen kuin sivusto avattiin vuonna 2010. Nykyisin sivustolla vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää. Sitä pidetään edelleen yllä vapaaehtoistoimintana, ja kysymyksiä tulee tasaisesti ulkomailta asti.

Hyvistä kultasepistä jopa pulaa

Jull kertoo, että hyvistä kultasepistä on nykyisin jopa pulaa. Hän korostaa, että siksi koulutukseen pitäisi saada enemmän kädentaitojen harjoittelua. Hyväksi tullaan vain tekemisen kautta. 

– Koulutuksessa siirretään liikaa painotusta työpaikoille ja työharjoittelulle. Koulun pitäisi antaa paremmat valmiudet työelämässä selviytymiseen. Kädentaitoja tarvitaan ja niitä arvostetaan, Jull sanoo.

Korujen valmistamisessa Jull pitää tärkeänä, että korun takana on tarina tai merkitys. Hän arvioi, että samaa arvostavat myös asiakkaat.

– Asiakkaat hakevat yksilöllisyyttä, yksittäisten koruseppien piensarjoja. Suurin osa ihmisistä haluaa samaistua tarinaan korun takana. Ja jos joku haluaa ostaa koruni, siitä pitää löytyä juttu, joka hänellekin kolahtaa.

Suomen Kultaseppien Liiton hallitus perustelee Pia-Mari Jullin valintaa Vuoden kultasepäksi siten, että hän edustaa pitkän linjan kultaseppää, jolla on laaja kokemus alan eri toimialueilta sekä kouluttajana, korujen valmistajana että muotoilijana. Perusteluissa sanotaan myös, että moni tänä päivänä ammattimaisesti toimiva seppä on saanut ensikipinän tulevaan ammattiinsa Jullin kursseilta.