Vuosilomalain uudistamisesta työnantajille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia
Vuosilomalain uudistuksen arvioidaan myös johtavan 500–1000 hengen työllisyyden vähenemään. Lisäksi esitettävät muutokset tekevät vuosilomalaista entistä tulkinnanvaraisemman.
Hallitus antoi lakiesityksen vuosilomalain muutoksista eduskunnalle torstaina. Vuosilomalakia on tarkoitus muuttaa siten, että jatkossa työntekijällä olisi oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.
– Hallituksen esitys lisää väistämättä työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Esityksen vaikutusarvioiden mukaan muutokset johtavat myös työllisyyden vähenemään, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.
– Tilanteessa, jossa Suomen työmarkkinoiden ja talouden keskeinen ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostettua lähemmäksi 80 prosenttia, ei tällaisia muutoksia voida pitää tarkoituksenmukaisina, Rytkönen toteaa.
Rytkönen muistuttaa, että hallitusohjelman tavoitteena oli vuosilomalain kokonaisuudistus, jolla pyritään yksinkertaistamaan sääntelyä sekä vähentämään sen noudattamisesta ja valvonnasta aiheutuvia yritysten ja hallinnon kustannuksia.
– Tästä tavoitteesta olisi tullut pitää kiinni. Kokonaisuudistus olisi myös mahdollistanut lainsäädännön yksinkertaistamisen.
Asiantuntija Atte Rytkönen huomauttaa, että vuosilomalain järjestäytymättömiä yrityksiä koskeviin paikallisen sopimisen kieltoihin ei esitetä muutoksia.
– Tältä osin hallituksen esityksen mukaiset uudistukset päinvastoin lisäävät järjestäytymättömien ja järjestäytyneiden yritysten välistä eriarvoisuutta, Rytkönen toteaa.
Lakimuutosten taustalla ovat EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöt. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Lakiesitys on luettavissa osoitteessa tem.fi/paatokset.
toimitus(at)yrittajat.fi
