Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Yksinyrittäjä Anne Äikäs
Yksinyrittäjäkysely kertoo yksinyrittäjien tulojen kehityksestä. Anne Äikäs pärjää tuloillaan mainiosti.

Yksinyrittäjä Anne Äikäs paljastaa tulonsa: ”Ei minun tarvitse tinkiä mistään”

Yksinyrittäjäkysely paljastaa, että yksinyrittäjien ansiot ovat lievässä nousussa. Tamperelainen vaatturi Anne Äikäs paljastaa omat tulonsa.

Tuoreen Yksinyrittäjäkyselyn tulokset kertovat, että yksinyrittäjien tulot ovat jatkaneet lievällä kasvu-uralla. Päätoimisista yksinyrittäjistä 36 prosenttia kertoo bruttotuloikseen alle 2 000 euroa. Vuoden 2019 kyselyssä vastaava osuus oli 41 prosenttia ja vuonna 2016 näin kertoi 45 prosenttia vastaajista.

– Yksinyrittäjien tulotason kehityksessä näkyy koulutustason nousu ja pitkään yksinyrittäjänä toimineiden osuuden kasvu. Yli 10 vuotta yrittäjänä toimineiden osuus on noussut edelliseen kyselyyn verrattuna kymmenellä prosenttiyksiköllä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Jos mukaan lasketaan osa-aikaisesti toimivat yksinyrittäjät, alle 2 000 euroa tienaavien osuus nousee 44 prosenttiin. Tässäkin kehitys on loivasti parempaan suuntaan. Hämeenniemi muistuttaa, että yksinyrittäjien tulotaso on edelleen matala.

– Lähes puolet tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Yksinyrittäjissä on valtavasti osaamista ja asiantuntijuutta. Yrittäjän itsensä arvo ja työn arvo tulee muistaa palveluiden ja tavaran hinnoittelussa, Hämeenniemi sanoo.

”Pärjään taloudellisesti hyvin”

Tamperelainen Anne Äikäs on tehnyt vaatturin töitä yksinyrittäjänä 25 vuoden ajan. Hän tekee naisten ja miesten vaatteita mittatilaustyönä. Erikoisosaamisalueena ovat nahkavaatteet.

– Omasta mielestäni pärjään taloudellisesti hyvin. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, niinhän se menee. Toki yrityksen kulut ovat aina se isoin menoerä. Itselleni käteen jää noin 2000 euroa kuukaudessa, Äikäs kertoo.

Suurimmat kulut kohdistuvat toimitilan vuokraan. Se ei ole edullisin mahdollinen, koska kyseessä on Tampereen keskusta. Toiseksi suurin kuluerä on YEL-maksu.

– Materiaaleja en tilaa ollenkaan varastoon. Vakiintunut tapa on, että ne hankitaan sitä mukaa, kun asiakas tilaa jotain. Olen todennut, että varastossa ei kuitenkaan ole sitä, mitä asiakas haluaa.

Äikäksen tulotaso vakiintui nykyiselle tasolleen muutaman vuoden yrittäjyyden jälkeen. Tulot vaihtelevat, mutta varsin vähän.

– Ei minun ole tarvinnut tinkiä pitkiin aikoihin oikeastaan mistään. Pääasia on, että töitä riittää. Täytyy olla suuri suu ja kertoa joka paikassa, mitä tekee. Yhteistyökuvioita täytyy olla reippaasti, hän kertoo.

Moni jaksamisen kanssa painiva ei hae apua

Yksinyrittäjäkyselyn tulosten perusteella 54 prosenttia yrittäjistä kertoo kärsineensä jaksamisen haasteista jossakin vaiheessa uraansa. Lopuilla 46 prosentilla ei ole ollut haasteita jaksamisessa.

Jaksamisongelmia kokeneista 27 prosenttia vastasi, ettei ole hakenut apua. Syynä on useimmiten se, ettei yrittäjä tiedä, mistä apua saa tai avun hakemiselle ei ole aikaa.

– Pisintä työviikkoa tekevät yrittäjät pitävät myös vähiten lomaa. Tämän lisäksi heillä on enemmän haasteita jaksamisen kanssa. Vastaajien joukossa kytee jaksamispommi, joka lauetessaan voi tuhota sekä yksittäisen yrittäjien terveyden ja yritystoiminnan että viedä mukanaan myös muiden yrittäjien toimintaa, Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten sanoo.

Työterveyshuolto on käytössä vain pienellä osalla yksinyrittäjistä. Kaikkiaan 68 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa. Erityisesti naisilla työterveyshuolto on harvoin käytössä: heidän osuutensa on vain 21 prosenttia, kun vastaava osuus miehillä oli 34 prosenttia.

Perhevapaan suosio kasvussa

Tuoreen kyselyn vastaajista kolmannes kertoi, ettei ole pitänyt perhevapaita lainkaan. Tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, sillä vuoden 2019 kyselyssä vastaava osuus oli 38 prosenttia.

Miehistä puolet vastasi, ettei ole pitänyt perhevapaita. Naisten keskuudessa osuus on kymmenen prosenttia. Edellisessä kyselyssä osuus oli 20 prosenttia.

Yrittäjä-äidit pitävät aiempaa paremmin perhevapaita, mutta isillä tilanne ei ole kohentunut. Tilannetta pyritään parantamaan elokuussa voimaan astuvalla perhevapaauudistuksella, joka antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.

– Tämä on tärkeä muutos parempaan. Joustot mahdollistavat myös yrittäjille perhevapaiden pitämisen aikaisempaa paremmin. Tämä on ollut tavoitteemme koko perhevapaiden uudistamisesta käydyn keskustelun ajan, Mika Hämeenniemi sanoo.

Luottamus eläkejärjestelmään koetuksella

Yksinyrittäjät varautuvat vanhuuden päiviin pääosin sijoittamalla. Näin kertoo 48 prosenttia Yksinyrittäjäkyselyn vastaajista. Osuus on kasvanut vuoden 2019 kyselystä 11 prosenttiyksiköllä. Säästämällä rahaa ilmoittaa varautuvansa kolmannes yksinyrittäjistä. Vain 31 prosenttia yksinyrittäjistä kertoi maksavansa riittävästi YEL-maksua.

”En maksa minimin mukaan, mutta en kovin paljonkaan.”

Anne Äikäs

Anne Äikäs maksaa YEL-maksua omien sanojensa mukaan ”riittävästi”.

– En maksa minimin mukaan, mutta en kovin paljonkaan. Olen tarkistanut, että maksamani työtulo riittää sosiaaliturvaan tarpeen vaatiessa, hän kertoo.

Monen muun yksinyrittäjän tavoin myöskään Äikäs ei ole jättänyt eläketurvaansa pelkästään YELin varaan. 

– Tosiasia on se, että mieluummin hoidan eläketurvani muulla konstilla. Jotta YEL-maksu oikeasti riittäisi johonkin, sitä pitäisi maksaa niin paljon, että en ole varma, mistä sellainen rahamäärä löytyy.

Työtä olisi, mutta sitä kaikkea ei Äikäksen mukaan ehdi tekemään. Haasteena on yksinyrittäjälle tyypillinen ”ongelma”.

– Monesti yksinyrittäjällä on se tilanne, että asiakas haluaa nimenomaan, että yrittäjä itse tekee työn. Alihankintana voisi toki antaa töitä muillekin.

Alhainen YEL-maksu vie sosiaaliturvan

Mika Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjissä on yhä enemmän yli 55-vuotiaita ja samanaikaisesti sijoitustoiminta on yleisempää kuin aiemmin.

– Tämä ei ole riskitöntä, hän huomauttaa.

Alhaisen YEL-maksun maksamisen ongelmana on, että sen mukaan määräytyy eläkkeen lisäksi yrittäjän kaikki sosiaaliturva.

– Yksinyrittäjien sosiaaliturva on liian usein huteralla pohjalla ja ongelmia tulee yksinyrittäjän sairastuessa. Yksinyrittäjäkään ei ole kone, vaan joskus tapahtuu ikäviä ja yllättäviä tilanteita. Sairastuminen voi viedä talouden kuilun partaalle, Hämeenniemi sanoo.

Suomen Yrittäjät on esittänyt sosiaaliturvan muodostumisen ehtojen uudistamista siten, että järjestelmä turvaa työuran aikaisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan sekä oikeudenmukaisen eläketurvan kertymän. Yrittäjät ehdottaa, että yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja nostetaan nykyiseltä tasolta vähintään työttömyysturvan alarajalle. Työtulo tulisi muuttaa selkeyden vuoksi vuositulosta kuukausituloksi.

Näin kysyttiin

Suomen Yrittäjät toteuttaa Yksinyrittäjäkyselyn joka kolmas vuosi. Kyselyyn vastasi keväällä 2022 yhteensä 2 290 yksinyrittäjää. Vastaajista yli 55-vuotiaita oli 45 prosenttia, 45–54-vuotiaita 30 prosenttia ja alle 35-vuotiaita noin seitsemän prosenttia. Yli 10 vuotta yrittäjänä toimineita oli vastaajista 48 prosenttia, 3–10 vuotta toimineita 37 prosenttia ja alle kolme vuotta toimineita 15 prosenttia.

Pauli Reinikainen