Yksinyrittäjäkysely: Pohjois-Karjalan tuloksissa yli puolet yksinyrittäjistä haluaa työllistää vain itsensä

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työ- ja yrityselämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja viime vuonna jo 182 000. Suomen Yrittäjien jäsenistä noin 58 prosenttia on yksinyrittäjiä.

Pohjoiskarjalaista yksinyrittäjää kuvaa seuraava:

Palvelualalla toimiva ammatillisen tutkinnon suorittanut toiminimiyrittäjä, joka ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa ja haluaa työllistää vain itsensä. Työviikko on yli 40 tuntinen ja lomaa pari viikkoa vuodessa. Pohjoiskarjalaiset yksinyrittäjät erottuvat työterveyshuollon järjestämisessä, sillä peräti 47 prosentilla on työterveyshuolto järjestetty, kun koko maassa osuus on vain 33 prosenttia. Osaltaan tämä selittynee sillä, että Pohjois-Karjalan Yrittäjillä on puitesopimus Lääkäriasema Resetti Oy:n, Pihlajalinna Terveys Oy:n ja Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy:n PK-Terveys kanssa. Puitesopimuksella työterveyshuollon järjestäminen lain vaatimalla tavalla on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi jäsenyrityksille.

Pohjois-Karjalan vastaajista enemmistö on miehiä (naisia 45 %, miehiä 55 %). Ammatti- korkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus on hieman koko maata pienempi (Pohjois-Karjala 45 %, koko maa 53 %). Verrattuna koko Suomeen Pohjois-Karjalan vastaajissa kaupan ja rakentamisen toimialat ovat hieman suuremmalla osuudella edustettuina ja palveluiden osuus puolestaan pienemmällä. Teollisuuden edustajia ei ole Pohjois-Karjalan vastaajissa mukana. Osa-aikaisten yrittäjien osuus on Pohjois-Karjalan vastaajissa hieman muuta maata korkeampi (Pohjois-Karjala 19 %, koko maa 14 %).

Pohjois-Karjalan vastaajista hieman koko maata suurempi osuus ilmoitti palkanneensa työntekijän jossakin yrityksen vaiheessa (Pohjois-Karjala 40 %, koko maa 34 %). Perusteissa sille, miksi ei ole palkannut työntekijöitä, Pohjois-Karjalan vastauksissa nousee esille erityisesti yksi tekijä. Haluan työllistää vain itseni on vastauksissa 52 prosentin osuudella, kun lukema koko maan vastauksissa vastaava lukema on 38 prosenttia. Usein siis tehdään tietoinen valinta, että tavoitteena ei ole palkata työntekijää missään vaiheessa.

Kasvutavoitteet ovat korkealla, mutta hieman matalammalla kuin koko maassa. Pohjois-Karjalan vastaajista kasvua tai mahdollisuuksien mukaan kasvua tavoittelee 59 prosenttia vastaajista, kun vastaava lukema koko maassa on 67 prosenttia. Mielenkiintoista on se, että Pohjois-Karjalan vastaajista 51 prosenttia mainitsee kasvun keinona uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen, kun vastaava lukema koko maassa on 39 prosenttia (mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja). Toisaalta kasvua rajoittavina tekijöinä rahoituksen puute nousee esille Pohjois-Karjalan vastauksissa 28 prosentilla, kun vastaava lukema koko maassa on 17 prosenttia.

Osa-aikaisten hieman suuremmasta osuudesta johtuen myös pienituloisuus on hieman yleisempää Pohjois-Karjalassa kuin koko maassa. Alle 2 000 euroa bruttona ilmoittaa tienaavansa 55 prosenttia Pohjois-Karjalan vastaajista, kun koko maassa vastaava osuus on 48 prosenttia. Tämä heijastuu myös siihen, että̈ peräti 26 prosenttia Pohjois-Karjalan vastaajista ilmoittaa, ettei ole YEL-vakuuttamisvelvollinen, kun osuus koko maan vastaajista on 15 prosenttia. Osa-aikaisuus ja pienituloisuus näkyy myös vanhuuden päiviin varautumisessa: Pohjois-Karjalan vastaajista vain 17 prosenttia mainitsee rahan säästämisen vanhuuden päiviin varautumisen keinona (koko maassa 30 %) ja sijoitustoiminnan 24 prosenttia (koko maassa 37 %).

Pohjois-Karjalan vastaajien mukaan sijaisen saaminen yritystoimintaan poissaolojen aikana on muuta maata helpompaa: Pohjois-Karjalan vastaajista 43 prosenttia ilmoittaa, että heillä on tiedossa sijainen, kun vastaava lukema koko maassa on vain 26 prosenttia. Työterveyshuolto on järjestetty jollakin tavalla Pohjois-Karjalan vastaajista 47 prosentilla, kun koko maassa osuus on vain 33 prosenttia.

Näin kysyttiin

Kysely toimitettiin sähköpostikyselynä Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäjäsenille, jotka ovat antaneet luvan tutkimuskäyttöön.

Koko kyselyyn vastasi 1874 yksinyrittäjää.

50,4 prosenttia vastaajista on naisia, 49,0 prosenttia miehiä ja 0,6 prosenttia ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Naisilla on vastaajissa lievä yliedustus, sillä Suomen kaikista yksinyrittäjistä miehiä on noin 60 prosenttia ja naisia noin 40 prosenttia.

Yli 55-vuotiaita on vastaajista 35 prosenttia. 45–54 vuotiaita on noin 31 prosenttia ja alle 35-vuotiaita noin 10 prosenttia vastaajista.

38 prosenttia vastaajista on toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta, ja saman verran on 3–10 vuotta yrittäjänä toimineita. Alle kolme vuotta yrittäjänä toimineita vastaajista on noin 24 prosenttia.

Lisätietoja:

Lue koko Yksinyrittäjäkysely: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/yksinyrittajakysel…

toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi, Suomen Yrittäjät, p. 050 372 4804, mika.hameenniemi@yrittajat.fi

työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi